Browsing by Author "Virtala, Maria"

Globalisaation seurauksena islam on levinnyt entisestään länsimaihin, ja siitä onkin tullut nopeimmin kasvava uskonto Euroopassa. Tästä Lähi-idän suurimmasta ja alinomaa kasvavasta uskonnosta on muodostunut tunnelatautunut puheenaihe länsimaissa, ja siihen liittyy usein poliittista vastakkainasettelua lännen ja islamin välillä: halutaan erottaa meidät niistä toisista. Islam ei kuitenkaan ole enää kaukainen ilmiö vaan se on aiempaa merkityksellisempi myös monelle suomalaiselle. Se ei ole ainoastaan maahanmuuttajien uskonto vaan yhä useampi kantasuomalainen on vaihtanut uskontonsa islamiin. Islamiin aikuisiällä kääntyneet ihmiset eivät kuitenkaan koe kääntyneensä uuteen uskontoon vaan kokevat palanneensa luonnolliseen tilaansa, islamiin. Tässä maisterintutkielmassa pyritään tarkastelemaan, millainen islamiin palanneiden suomalaisten uskonnollisen kääntymisen muutosprosessi on ja miten se on vaikuttanut yksilön sosiaalisiin suhteisiin ja jokapäiväiseen elämään. Tutkielman tavoitteena on saada moninaisempaa kuvaa islamista sekä islamiin palanneista suomalaisista, jotta tämä ilmiö tulisi holistisemmin ymmärretyksi. Maisterintutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja tutkielman aineisto koostui kuuden islamiin palanneen suomalaisen teemahaastattelusta. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana käytettiin Rambon (1993) muutosprosessiteoriaa, joka jakaa uskonnollisen kääntymisen seitsemään vaiheiseen: kontekstiin, kriisiin, etsintään, kohtaamiseen, vuorovaikutukseen, sitoutumiseen ja seurauksiin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jonka perusteella aineistosta syntyi kolme yläluokkaa. Luokat kuvaavat islamiin palanneiden elämäntilanteita, uskonnollisen kääntymisen muutosprosessia sekä sen vaikutuksia. Tutkimustulokset osoittivat, että haastatteluun osallistuneet islamiin palanneet olivat hyvin heterogeeninen ryhmä, joiden muutosprosesseissa oli tiettyjä yhtäläisyyksiä mutta samalla jokaisen prosessi ja kertomus oli kuitenkin hyvin ainutlaatuinen. Islamiin palaaminen näyttäytyi tutkimuksessa jatkuvana sosiokulttuurisena ja psykologisena prosessina, joka vaikutti yksilön ajatteluun, käyttäytymiseen ja jokapäiväiseen elämään. Muutosprosessien taustalla vaikuttivat moninaiset syyt ja elämäntapahtumat, joihin liittyi lapsuuden traumoja mutta myös hyvin vakaita elämäntilanteita. Tutkimustuloksien perusteella haastateltavat voitiin jakaa kahteen ryhmään: asteittain ja äkillisesti islamiin palanneisiin. Asteittain islamiin palanneiden prosessia voisi luonnehtia myös rationaaliseksi ja Rambon muutosprosessia kronologisemmin mukailevaksi. Islamiin äkillisesti palanneiden prosessi näyttäytyi puolestaan enemmän tunneperusteisena päätöksenä. Haastateltavien muutosprosessiin vaikuttivat niin elämäntilanteeseen liittyvät muutostarpeet kuin akuutit elämänkriisit ja eksistentiaaliset kysymyksetkin. Tärkeinä prosessiin vaikuttavina tekijöinä näyttäytyivät erityisesti erilaiset kohtaamiset ja ihmissuhteet muiden muslimien kanssa. Johtopäätöksenä voitaisiin todeta, että tutkimukseen osallistuneet islamiin palanneet kävivät läpi monimuotoista prosessia. Islamin koettiin merkitsevän kokonaisvaltaista elämäntapaa, joka toi toiselle elämään tasapainoa, toiselle rauhaa, kolmannelle positiivista elämän pohjaa. Islamin koettiin vaikuttaneen omaan henkiseen kasvuun ihmisenä ja antaneen keinoja omien pulmakohtien työstämiseen. Huomionarvoista oli myös, kuinka ympäröivä maailma, eritoten vieraat ihmiset ilmensivät hyvin ikäviä asenteita. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä vieraat ihmiset alkoivat kohdella haastatteluun osallistuneita naisia ulkomaalaisina sen jälkeen, kun he olivat ottaneet huivin käyttöön. Nämä ennakkoluulot ja negatiivinen käyttäytyminen kuvastavat sitä, ettei valtaväestö osaa vielä suhtautua suomalaiseen muslimiin. Tästä johtuen on tärkeää lisätä tietoa islamista ja tuoda esiin muslimien sekä islamiin palanneiden moninaisia ääniä, jotta tieto ja ymmärrys tätä uskontoa kohtaan lisääntyisivät myös Suomessa.