Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Wahlström, Seija"

Sort by: Order: Results:

  • Wahlström, Seija (2015)
    Tutkielma osallistuu keskusteluun työnantajan ja työntekijän välisen suhteen ja vastavuoroisen sitoutumisen muutoksesta. Niin kutsutun psykologisen sopimuksen on arveltu muuttuvan siten, että perinteinen relationaalinen, molemmin puolista lojaalisuutta ja sitoutumista korostava sopimus, on väistymässä ja sen tilalle on tulossa sopimusmalli, jossa taloudellisen vaihdon piirteet korostuvat ja keskinäinen sitoutuminen on heikompaa. Työnantaja sitoutuu tukemaan työntekijöidensä työllistyvyyttä takaamalla mahdollisuuksia haasteelliseen työhön ja oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, kun voi enää luvata pysyviä työpaikkoja. Tutkielmassa taustoitetaan työelämässä tapahtuneita muutoksia kuvaamalla suomalaisessa yhteiskunnassa ja talouselämässä 1990-luvulta lähtien tapahtuneita muutoksia. Rakenteelliset muutokset, kuten sääntelyn purkaminen, tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ja kansainvälistyminen ovat muokanneet työelämän käytäntöjä. Rakenteellinen muutos on kuitenkin nojannut jo 1980-luvulla virinneeseen kulttuuriseen muutokseen, jossa suomalaisten arvoissa alkoivat korostua vapaus, individualismi, itseohjautuvuus ja muutosvalmius. Informaatio- ja viestintäteknologian alalla toimivien yritysten rekrytointisivuja diskurssianalyysin keinoin analysoimalla tutkielmassa on kuvattu, mitä työnantajat tänä päivänä lupaavat työntekijöilleen ja mitä he heiltä odottavat. Siinä kuvataan myös tapoja, joilla palkkatyötä oikeutetaan 2010-luvun epävarmuuden leimaamassa kapitalismissa. Rekrytointipuheessa esiin nousevat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin diskurssi, yrittäjädiskurssi, oppimisdiskurssi, innovaatiodiskurssi, verkostodiskurssi sekä yhteiskuntavastuun diskurssi. Tarkastelemalla psykologista sopimusta etähallinnan välineenä tutkielmassa osoitetaan, miten sen avulla yhteiskunnallis-poliittisia päämääriä voidaan tavoitella vaikuttamalla toimijoiden käyttäytymiseen puuttumatta kuitenkaan niiden muodollisesti autonomiseen luonteeseen. Päinvastoin, oikeuttaminen nojaa vahvasti juuri tähän autonomisen toimijan ideaaliin. Tutkielmassa kuvataan sitä, miten kapitalismi uudistuu julkisuudessa esitetyn kritiikin, muun muassa työnhuonontumisdiskurssin pohjalta. Työelämän käytännöt ja työelämää koskeva yhteiskunnallinen, mukaan lukien tieteellinen keskustelu käyvät jatkuvaa vuoropuhelua.