Browsing by Author "Walldén, Anna"

Sosiaalinen media on tullut osaksi työelämää. Sosiaalisen median myötä yritykset ovat tulleet lähemmäksi asiakkaitaan ja asiakkaat lähemmäs yrityksiä. Sosiaalinen media mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan viestintään, markkinointiin, rekrytointiin ja ylipäätään tehokkaampaan ja intensiivisempään vuorovaikutukseen. Sosiaalinen media mahdollistaa kommunikaation niin lokaalisti kuin globaalisti mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Niin paljon kuin sosiaalinen media mahdollistaakin, sen voidaan myös samalla nähdä vaativan. Sosiaalisen median kautta oletetaan olevan tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Sosiaalista mediaa ja sen suhdetta yritysten toimintaan, juuri markkinatalouden näkökulmasta on tutkittu, mutta se, mitä sosiaalinen media tekee yrityksen sisällä, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sosiaalinen media yrityksen sisäisessä käytössä, viestinnällisenä kanavana, mahdollistaa nopean kommunikaation ja madaltaa kynnystä yhteydenpidolle läpi organisaation. Mutta miten tämä vaikuttaa työhyvinvointiin? Kuinka sosiaalisen median ajalla pystytään tekemään selkeä raja siitä, milloin ollaan töissä ja milloin vapaa-ajalla? Muuttaako sosiaalinen media yrityksen hierarkiaa? Miten työn tekeminen ja tekemisen tavat muuttuvat sosiaalisen median käyttöönoton myötä? Pro gradu-tutkielmani kytkeytyy näiden kysymysten pohtimiseen. Tutkielma lähtee liikkeelle sosiaalisen median määrittelystä, sillä sosiaalinen media ymmärretään hyvin monella eri tavalla. Sosiaalisen median rinnalle olennaisiksi käsitteiksi nousevat työhyvinvointi ja vapaa-aika, työn tekeminen ja tekemisen tavat sekä hierarkia. Näiden käsitteiden määrittelyjen kautta paneudutaan aineiston analyysissa sosiaalisen median käyttöön viestintätoimisto Milttonilla. Milttonilla toteutetut haastattelut toimivat tutkielman aineistona. Haastattelukysymykset liittyivät sosiaalisen median käyttöön sisäisen viestinnän välineenä. Tutkielman teoreettinen pohja rakentuu yllä mainittujen käsitteiden määrittelylle. Käsitteiden määrittelyjen kautta on pyritty ymmärtämään aineistoa ja sitä kautta rakentamaan eheä analyysi. Analyysin tekemiseen on käytetty sisällönanalyysia, sillä sisällönanalyysi on toimiva menetelmä silloin, kun tutkimuksessa täytyy turvautua tulkinnallisuuteen. Sisällönanalyysin avulla pystytään analysoimaan kvalitatiivisesti hankittua aineistoa systemaattisesti. Tutkimuksen kannalta olennaisten käsitteiden, ja niiden määrittelyn kautta, on pyritty muodostamaan kuvaus tutkimuskohteesta. Aineisto, tutkielman tekemiseksi, kerättiin haastatteluin viestintätoimisto Milttonilla. Miltton valiutui tutkittavaksi organisaatioksi sen takia, että viestintätoimistot käyttävät sosiaalista mediaa enemmän, suhteessa muihin aloihin. Aineistoa lähdettiin analysoimaan teemoittelun kautta. Teemoittelun avulla aineistosta pystyttiin nostamaan esille tutkielman kannalta relevantit asiat. Teemoittelu auttoi rakentamaan tutkimuskysymysten alle tarkasteluluokat, joiden kautta kerättyä aineistoa tiivistettiin, purettiin osiin ja analysoitiin. Tutkielman tarkoituksena on kuvata sosiaalisen median käyttöä sisäisen viestinnän kanavana ja keinona, sekä pyrkiä ymmärtämään siihen liittyvää toimintaa, ja näin ollen antamaan eheä ja mielekäs tulkinta sosiaalisen median käytöstä sisäisen viestinnän kanavana. Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa on ollut: miten sosiaalinen media vaikuttaa työn tekemiseen/tekemisen tapoihin? Ja miten sosiaalisen median käyttö vaikuttaa työn hierarkiaan sekä työn ja vapaa-ajan suhteeseen? Keskeisinä tuloksina tutkielmasta käy ilmi, että sosiaalinen media muuttaa työn tekemistä ja tekemisen tapoja. Sosiaalisesta mediaa sisäisen viestinnän välineenä kuvataan tehokkaaksi, nopeaksi ja helpoksi. Sosiaalinen media madaltaa yrityksen hierarkiatasoa, sillä sosiaalisen median kanavissa kaikki ovat samanlaisia ja samanarvoisia. Tämän voidaan nähdä lisäävän tasa-arvoa yrityksen sisällä. Sosiaalinen media voi vaikuttaa työn ja vapaa-ajan suhteeseen. Toisaalta tämä nähdään kuuluvan osaksi työnkuvaa, ja toisaalta nähdään, että työntekijöiden tulisi itse osata kontrolloida sosiaalisen median käyttöä, työhön liittyvissä asioissa, vapaa-ajalla. Sosiaalisen median käyttöön liittyen olisi tarve yrityksen sisäiselle ohjeistukselle, sekä ohjeita tai tukea omien hyvien työtapojen löytämiselle. Sosiaalinen media voidaan nähdä vaikuttavan negatiivisesti, työn tekemistä keskeyttävänä tekijänä. Kuitenkin samalla arvostetaan sitä, että sosiaalinen media mahdollistaa tehokkaan tiedonkulun, tiedon jakamisen ja tiedon etsimisen. Sekä luo uudella tavalla joustavuutta ja läpinäkyvyyttä yrityksen toimintaan. Tiimityöskentely ja yhteydenpito on helpompaa, kun työskentelyyn ei liity paikkasidonnaisuutta. Ongelmallista on kuitenkin sosiaalisen median kanavien moninaisuus, ja tästä aiheutuva tiedon kertyminen, jolloin olennainen tieto ei välttämättä saavuta kaikkia. Laadullisena tutkimuksena tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia organisaatioita.