Browsing by Author "Walldén, Jenna Karoliina"

Lasten ja nuorten urheiluseuratoiminta herättää suuria tunteita kentän laidan ja keskustelupalstojen lisäksi määrärahojen oikeudenmukaisesta jakamisesta koko kansan liikuttamisen ja huippu-urheiluun sijoittamisen välillä. Harrastustoiminnan suhteen ajankohtaista keskustelua käydään nuorten seuraharrastusten lopettamisesta, harrastusten korkeista kustannuksista sekä kohderyhmien polarisoitumisesta. Keskustelut kytkeytyvät urheiluseuratoiminnan taustalla vaikuttaviin arvoihin ja tavoitteisiin. Yleisellä tasolla näitä tavoitteita ja toiminnan arvopohjaa määritellään liikuntalaissa, jonka olemassaoloa pidetään myös suomalaisena erityispiirteenä. Liikunta- ja urheilutoiminnan tavoitteeksi määritellään muun muassa eri väestöryhmien liikuntamahdollisuuksien sekä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen liikunnassa. Toiminnan arvoperustaksi kuvataan tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat, ympäristön kunnioittaminen sekä kestävä kehitys. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin lasten ja nuorten jalkapalloseuroissa rakentuvia arvoja. Sosiaalipsykologiassa arvot määritellään tyypillisesti asioiksi, joita jokin ihminen, ihmisryhmä tai yhteiskunta pitää tärkeinä tai arvokkaina. Arvojen avulla perustellaan ja kuvataan normeja, jotka ohjaavat toiminnan tasolla ihmisten käyttäytymistä. Tässä tutkielmassa arvoja lähestyttiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuvina periaatteina ja tavoiteltavina asioina sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Tarkempana analyyttisena menetelmänä hyödynnettiin diskurssianalyysiä ja diskursiivista psykologiaa. Aineistona käytettiin yhdeksää lasten ja nuorten toimintaa järjestävän jalkapalloseuran toimintasuunnitelmaa, joiden kautta tavoitettiin konkreettisten käytäntöjen sijaan seuratasolla määriteltyä normistoa. Analyysin perusteella muodostettiin neljä keskeistä arvokonstruktiota: yksilön korostaminen, yhteisöllisyys, reiluus ja kasvatuksellisuus. Jokainen näistä pitää sisällään useampia tulkintarepertuaareja, jotka kuvaavat näiden sisäistä moninaisuutta sekä keskinäistä jännitteisyyttä. Yksilön korostaminen ja yhteisöllisyys asettuvat osin vastakkain joukkueurheilun kontekstissa, kun yksilöä korostettaessa yksilö irrotetaan joukkueesta. Yksilön korostamisessa konstruoidaan yksilöllistä vastuuta, omaehtoisuutta ja kilpailullisuutta. Yhteisöllisyyteen liitetään puolestaan seuratoiminnassa rakentuvaa me-henkeä, ryhmäidentiteettiä ja näihin kytkeytyvää kuuliaisuutta. Reiluuden arvokonstruktio sisältää tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä abstrakteja arvolupauksia sekä käytännön tasolla monipuolisen toiminnan järjestämistä eri kohderyhmille. Kasvatuksellisuuden arvokonstruktiossa korostuu aikajänne tulevaisuuteen, jolloin seuratoiminnan tavoitteena ja arvona näyttäytyy pelaajan kasvattaminen esimerkiksi terveisiin elämäntapoihin ja kanssaihmisten kunnioittamiseen urheilun ohella. Kasvatuksellisuuden arvokonstruktio pitää sisällään yksilö- ja yhteisökasvatuksellisia päämääriä. Kokonaisuudessaan urheiluseurojen dokumenteissa rakennetut arvokonstruktiot näyttäytyivät moninaisina niin saman seuran toimintasuunnitelmassa kuin eri seurojen välillä. Jännitteisyys eri suuntiin vetävien arvojen välillä asettaa haasteita myös käytännön tason toimintaan seuroille, valmentajille, vanhemmille sekä pelaajille. Toimintasuunnitelmissa nousi esille vaihtelevia ja moniulotteisia arvolupauksia, joiden merkitystä ei kuitenkaan useissa kohdin avattu tai tuotu esille mitä kyseinen arvo nimenomaisessa kontekstissa tarkoittaa ja herättää kysymyksen arvojen ”todellisuuskuilusta” eri toimijoiden välillä. Ristiriitaisten ja moninaisten arvojen toteuttaminen herättää pohdinnan näiden prioriteettijärjestyksestä sekä kentällä toimivien tietoisuudesta ja vastuusta. Kun analyysin tuloksia verrattiin liikuntalain arvopohjaan, niin ympäristön suojelemiseen ja ekologisuuteen sekä monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja ei noussut esille vastaavalla tavalla ja herääkin kysymys siitä, miten kyseiset arvot ovat läsnä seuratoiminnan normistossa sekä laajemmin sosiaalisessa todellisuudessa.