Browsing by Author "Wallin, Ella"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten vanhempien kuvauksia inhimillisen ammatillisuuden rakentumisesta sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisessä suhteessa. Aihe on tärkeä, sillä vanhempien kokemuksia lastensuojelun asiakkuussuhteista on tutkittu vain vähän. Inhimillisellä ammatillisuudella tarkoitetaan tässä tutkielmassa sellaista sosiaalityön ammatillisuuden ulottuvuutta, joka vahvistaa asiakkaan kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia ja siten tukee esimerkiksi vanhemman sitoutumista työskentelyyn. Tutkielman aineisto koostuu kyselyaineistosta, jonka Kasvatus- ja perheneuvonta Kasper ry on kerännyt lastensuojelun asiakkuudessa olevien tai olleiden lasten vanhemmilta. Kyselyn avulla on kerätty vanhempien näkemyksiä Lastensuojelun keskusliiton vuonna 2019 teettämistä lastensuojelun kehittämiskohteista. Kyselyaineisto on analysoitu kvalitatiivisesti teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen, ja siihen sisältyy myös kvantitatiivinen osuus. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Kirsi Juhilan muodostama jäsennys sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisistä vuorovaikutussuhteista. Juhila on jaotellut suhteet neljään eri ulottuvuuteen, ja tässä tutkielmassa aineiston analyysia varten on laadittu analyysirunko Juhilan mallia hyödyntäen. Aineiston avulla päädytään tulokseen, jonka mukaan vanhemmat kuvaavat inhimillisen ammatillisuuden toteutuvan heidän ja sosiaalityöntekijän välisissä suhteissa erityisesti kumppanuussuhteessa ja vuorovaikutuksessa rakentuvassa suhteessa. Vanhemmat toivovat avointa, ennakkoluulotonta kohtaamista ja sosiaalityöntekijän aitoa kiinnostusta sekä halua ymmärtää perheiden yksilöllisiä tilanteita. Vanhemmat toivovat heidän ja sosiaalityöntekijän välille yhteistyösuhdetta ja he kaipaavat vahvaa osallisuutta omaa perhettään koskevassa päätöksenteossa. Liittämis- ja kontrollisuhteelle tyypillinen vertikaalinen asiantuntijuus ja sosiaalityöntekijän käyttämä valta ja kontrolli nähdään epäoikeudenmukaisena, ja nämä herättävät epäluottamusta sekä negatiivisia tunteita. Vanhemmat eivät myöskään toivo huolenpitosuhteen kaltaista auttamissuhdetta, jossa heidän identiteettinsä muodostuu autettavaksi uhriksi.