Browsing by Author "Wikström, Jaana"

Sankari vai syntipukki -tutkielma kuvaa Ilta-Sanomien Lukijan ääni -palstan verkkokeskustelua Anneli Jäätteenmäen Irak-oikeudenkäynnistä 2.3−16.3.2004. Tutkielman teoreettisia viitekehyksiä ovat deliberatiivinen demokratiateoria ja julkiso sen vaalijana, oikeidenkäynnin mediareseptio ja narratiivinen sisällönanalyysi. Tutkimusongelmana on ollut verkkokeskustelun muodon ja sisällön hahmottaminen ja verkkokeskustelun tutkimusmenetelmien ideointi ja kehittäminen. Roman Jakobsonin (1958) viestintämallia on sovellettu viiden ahkerimman kirjoittajan tekstianalyysissä. Kuvittaminen on tiedon visualisointia. Viisi ahkerinta kirjoittajaa on profiloitu kirjoittamistyylin mukaan ja heistä on piirretty muotokuvat. Tutkielma on tapaustutkimus politiikan, median ja kansalaisten suhteesta. Puheenvuoroissa keskustellaan oikeudenkäynnistä, sananvapaudesta, ulkopoliittisen tiedon luottamuksellisuudesta, poliitikon moraalista ja uutisoinnista mediassa. Saako kansanedustaja valehdella, käydä eduskuntavaalikampanjan yhteydessä valtataistelua ja käyttää oppositiojohtajana hankkimiaan tietoja televisioväittelyssä? Saako pääministeri takellella sanoissaan tai olla hämmentynyt? Mikä tarkoittaa virkamiehen salassapitovelvollisuus ja toimittajan lähdesuoja? Mitä käytännössä on poliittisen päätöksenteon avoimuus, toisaalta ulkopolitiikkaan liittyvä valtioiden välinen luottamuksellisuus ja diplomatia? Parlamentarismiin kuuluu väittely, mutta se mielletään kotikatsomoissa riitelyksi. Politiikan uskottavuus ei kestä valehtelua tai huonomuistisuutta. Jäätteenmäki-keskustelussa kirjoittajat eivät kaihtaneet esittää eriäviä näkökulmia. Verkkofoorumi on pikemminkin erimielisten julkiso kuin yksimielisten yhteisö. Kolmannes nimimerkeistä, noin sata kirjoittajaa, puolusti Anneli Jäätteenmäen toimintaa Irakin sotaa edeltäneiden keskusteluiden esilletuomisessa. Enemmistö verkkokeskusteluun osallistuneista kirjoittajista piti hänen toimiaan moitittavana. Sotakoalition käsiteanalyysiä jatketaan Jäätteenmäen oikeudenkäynnin yhteydessä. Jotain olennaista oli siis jäänyt käsittelemättä ja raportoimatta Paavo Lipposen ja Yhdysvaltain presidentti Bushin joulukuussa 2002 käymistä keskusteluista, kun valtiomiehet neuvottelivat Suomen osallistumisesta Irakin sodan jälleenrakentamiseen. Jäätteenmäen oikeudenkäynnistä verkkokeskustelu selkeyttää näkemyksiä siitä, miten kansalaiset keskustelevat politiikasta, mediasta ja julkisuudesta yleensä. Verkkokeskusteluun osallistujat tulkitsevat Jäätteenmäen oikeudenkäynnin mediaspektaakkelia ikään kuin he katsoisivat televisiodraamaa. Oikeudenkäynnin havainnoinnissa huomioidaan pääesiintyjien uskottavuus, elekieli, äänensävy, sanoman sisältö ja tyyli. Se on silkkaa poetiikkaa. Olisi väärin pelkistää, että naiskirjoittajat puhuvat moraalista ja miehet aseista ja sotakoalitiosta, sillä naiskirjoittajat latelevat tiukkaa tekstiä asekauppojen oikeutuksesta. Miehet etäännyttävät tekstinsä ja käsittelevät aihetta pikemminkin asia-argumentaation keinoin. Naiskirjoittajat tuntevat myötähäpeää tai empatiaa Anneli Jäätteenmäkeä kohtaan. Hänen katsottiin epäonnistuneen nimenomaan naispoliitikkona. Ilta-Sanomien Lukijan äänen verkkokeskusteluun Jäätteenmäen oikeudenkäynnistä osallistui 350 nimimerkkiä, he julkaisivat yhteensä 1858 puheenvuoroa parin viikon kuluessa. Verkkokeskustelun aineistolähtöisten analyysimenetelmien päämääränä on tiivistää kirjoitusten keskeinen sisältö ja hahmottaa keskustelun muotoutumista dialogiksi. Keskustelijoiden näkemykset lieventyvät vierustoverin kanssa väitellessä. Keskustelu on aktiivista, mutta harvainvaltaista.