Browsing by Author "Wollsten, Piia"

Tutkimuksen taustalla on selvittää Suomessa käynnissä olevan sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluaineistosta NPM- ja post-NPM -ilmiöiden tunnusmerkkejä. Vaikka New Public Management eli NPM ja myöhemmin syntynyt post-NPM -ilmiö ovat useiden tutkijoiden mielestä tieteellisesti kiistanalaisia määritelmiä, on tässä tutkimuksessa tukeuduttu niihin hallinnollisiin ja rakenteellisiin havaintoihin, joita julkishallinnon tutkimuksissa on käytetty NPM- ja post-NPM -ilmiöiden yhteydessä. Tutkimuksessa on haettu vertailunäkökulmaa Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa tapahtuneista ja tutkituista julkishallintoon kohdistuneista muutoksista NPM:n vaikutuksesta 1980-luvulta alkaen. Tällöin alkoi voimakas hallinnon hajauttaminen ja toimintojen yksityistäminen tehokkuuden tavoittelun nimissä. Näistä muodostuvat keskeisimmät NPM:n tunnusmerkit ammattimaisen ja tuloksellisen johtamisen ohella. Myöhemmin 2000-luvulle tultaessa, post-NPM -ilmiö on tuonut NPM:n vaikutuksien arvioinnin ja kokonaisuuden hallinnan ja koordinaation käsitteen julkishallinnon tutkimukseen. Tutkimuksissa on havaittu hallinnon ja päätöksenteon hajauttamisen aiheuttaneen koordinaation hajoamista, valtionhallinnon ohjaus- ja koordinaatiomahdollisuuksien heikentymistä ja tämän johdosta strategisen ja poliittinen päätöksenteon vaikeutumista. Tässä tutkimuksessa tunnistetaan sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelumateriaaleista niitä julkisen sektorin johtamiseen, koordinaatioon ja organisaation rakenteisiin liittyviä tunnusmerkkejä, joita tutkijat ovat havainneet mm. Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa tapahtuneissa julkisen hallinnon reformien yhteyksissä. Valmistelumateriaalit jakautuvat kahteen dokumenttiin. Aluehallintouudistuksen osalta tarkastellaan selvityshenkilö Lauri Tarastin luovuttamaa raporttia nimeltä ”Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen - ilman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta”. Sote-uudistuksen osalta tarkastellaan dokumenttia nimeltä ”Sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallintouudistuksen linjaukset”. Tutkimus on sisällön analyysiin perustuva laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmä etenee NPM- ja post-NPM -ilmiöiden teemoittelusta ilmiöiden tarkempien tunnusmerkkien tyypittelyyn. Tyypittely perustuu näiden ilmiöiden ja julkishallinnon tutkimuksista havaittuihin keskeisiin sisältöihin. Havaittuja ja tyypiteltyjä ilmiöiden tunnusmerkkejä nostetaan esiin sote- ja aluehallintouudistuksen materiaaleista ja niitä myös verrataan Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa tapahtuneisiin reformeihin. Tutkimuksessa tunnistettiin Ison-Britannian ja Ruotsin esimerkkien kautta julkishallinnon kehityksessä tunnusomainen heiluriliike. Kun NPM:n johdosta hallintoa ja päätöksentekoa hajautettiin paikalliselle tasolle ja toimintoja yksityistettiin, post-NPM -ilmiö tuotti korjausliikkeen hallinnon uudelleenarvioinnin merkeissä ja palautti valtionhallinnolle vahvempaa koordinaatio- ja ohjausvaltaa. Organisaatioteoria tunnistaa myös hajauttamisen seuraukset. Teorian mukaan erikoistuminen nostaa tehokkuutta, mutta hajauttamisen ja erikoistumisen kääntöpuolena on kokonaisuuden hallinnan kadottaminen, jolloin koordinaatiota on lisättävä. Koordinaation lisääminen ei välttämättä tarkoita palaamista hierarkkiseen ja byrokraattisesti toimivaan hallintoon. Verkostomainen koordinaatio on löytämässä paikkansa julkishallinnossa, jossa on ymmärretty verkostomaisen tiedon jakamisen hyödyt ja synergiaedut. Suomen sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelumateriaaleista on löydettävissä paljon NPM-ilmiön tuomia uudistuksia, etenkin sote-uudistuksessa. Uudistuksen kokonaisuutta tarkasteltaessa, valtionhallinnolla on pyrkimys voimakkaaseen koordinaatioon maakuntiin nähden. Uudistuksen myötä odotetaan myös verkostomaista yhteistyötä niin maakuntien kuin muidenkin organisaatioiden välillä, joka on tunnusomaista post-NPM -ilmiölle.