Browsing by Author "Zhong, Ding"

Yhden puolueen ehdottomat enemmistöt ovat Suomen kunnanvaltuustoissa varsin yleisiä. Tällaisissa valtuustoissa suurimmalla puolueella on yli puolet valtuustopaikoista ja päätöksenteon kannalta olennainen enemmistö. Suomen kuntavaaleissa käydään järjestään täpäriä vaaleja, joissa ehdottoman enemmistön muodostuminen suurimmalle puolueelle on hyvin pienestä kiinni – usein jopa yksittäisistä äänistä. Toisin sanoen yksittäinen äänestäjäjoukko voi äänestyspäätöksellään vaikuttaa siihen, onko tulevalla valtuustokaudella yhdellä puolueella yli puolet valtuustopaikoista. Tämä avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia muun muassa taktiselle äänestämiselle, sillä yksittäisillä äänillä voi olla ratkaiseva vaikutus. Siksi juuri taktisen äänestämisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, millaisia seurauksia ehdottomalla enemmistöllä voi olla päätöksentekoon sekä yleisesti kunnan toimintaan. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä yhdeksi kuntien merkittävimmäksi tehtäväksi on jäänyt opetus- ja kulttuuritoiminnan järjestäminen. Näistä syistä tarkastelen tässä tutkielmassa, vaikuttaako ehdoton enemmistö kunnan opetus- ja kulttuuritoiminnan menoihin. Hyödynnän kuntavaaleissa käytyjä täpäriä vaaleja ja vertaan keskenään kuntia, joissa suurin puolue on juuri ja juuri saavuttanut ehdottoman enemmistön, sellaisiin kuntiin, joissa se on juuri ja juuri jäänyt saavuttamatta. Estimoin vaikutusta regressioepäjatkuvuusmenetelmän (RDD) avulla. Samaa kysymystä on aikaisemmin tutkittu myös hyödyntäen RDD:tä ja Suomen kuntavaalidataa. Tähän olemassa olevaan kirjallisuuteen verrattuna tulen tarkastelemaan tässä tutkielmassa kysymystä tuoreemmalta ajanjaksolta vuosilta 2008–2020 sisältäen kolme kokonaista vaalikautta ja yhteensä 878 yksittäistä vaalia. Aiemmasta kirjallisuudesta poiketen tulosten mukaan ehdottomalla enemmistöllä vaikuttaisi olevan positiivinen vaikutus. Se on suunnilleen samaa luokkaa läpi vaalikauden, joskin tilastollisesti merkitsevä ainoastaan keskellä vaalikautta kolmantena vuotena. Tuolloin suurimman puolueen ehdoton enemmistö kunnanvaltuustossa kasvattaa opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksia noin 60 euroa asukasta kohden, mikä vastaa noin neljää prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä opetus- ja kulttuuritoiminnan vuosittaisesta nettokäyttökustannuksesta.