Browsing by Author "af Heurlin, Alex"

'Yhteiskunta' on keskeisimpiä suomalaisessa poliittisessa puheessa käytettäviä sanoja. Yleisyydestään huolimatta kyseisen sanan käyttöä ja eri merkityksiä on tutkittu vähän, jos sitä vertaa muihin yhteiskuntatieteissä keskeisiin sanoihin. Aiemman tutkimuksen perusteella 'yhteiskunta' liitetään nyky-suomessa kansallisvaltion kokoiseen yksikköön ja sitä ei ole tapana käyttää arvolataukseltaan negatiivisena. Aineistona käytän Kansallisen Kokoomuksen ja Kokoomuksen Nuorten Liiton ohjelmatekstejä. Kansallisen Kokoomuksen osalta aineistona toimi vuoden 1970 Periaateohjelma, vuoden 2006 Periaateohjelma sekä vuoden 2011 Eduskuntavaaliohjelma. Kokoomuksen Nuorten Liiton osalta aineistona toimii vuoden 1969 Poliittinen ohjelma sekä Periaateohjelma ja Tulevaisuusohjelma kumpikin vuodelta 2010. Lähestyn aihetta Quentin Skinnerin käsitteiden jatkumoihin ja muutoksiin keskittyvällä tutkimusmenetelmällä. Skinner ymmärtää käsitteet argumentaation välineinä. Siten tekstit tulee ymmärtää yleisen poliittisen ja kulttuurisen tilanteen, eli kontekstin, valossa. Näin ollen olen tehnyt tiettyjä puolueiden ja nuorisojärjestöjen toimintaa ohjaavia rationaalisuusoletuksia. Tutkimuskysymykseni oli miten Kansallisen Kokoomuksen ja Kokoomuksen Nuorten Liiton väliset aatteelliset erot näyttäytyvät yhteiskunta-sanan käsitteellisten merkityserojen kautta tulkittuina. Yhteiskunta-käsitteen historian ja aiemman tutkimuksen avulla muodostin kolme teoreettista merkitystä ’yhteiskunnalle’: 1) ’yhteiskunta’ valtiona tai julkisena sektorina, 2) ’yhteiskunta’ omalakisena, itseorganisoituvana, ja 3) ’yhteiskunta’ suunnittelun ja havainnoinnin kohteena. Valtioon tai julkiseen sektoriin samaistettava ’yhteiskunnan’ merkitys löytyi alkuaan jo Aristoteleen kirjoituksista. Omalakinen, itseorganisoituva ’yhteiskunta’ taas oli peruja niin kutsuttujen klassisten liberaalien, kuten Adam Smithin näkemyksistä. ’Yhteiskunta’ havainnon ja suunnittelun kohteena taas perustui 1800-luvulla alkunsa saaneeseen moderniin näkemykseen, jossa ihmisyhteisöt alettiin ymmärtää tieteellisen tutkimuksen ja sitä kautta myös suunnittelun kohteina. Ohjelmien yhteiskunta-sanan käyttöä avaamalla nousi ohjelmien välille mielenkiintoisia eroja. Monet yhteiskunta-sanan käytössä ilmenneet erot olivat selitettävissä puolueiden ja järjestöjen rationaalisuusoletuksien avulla. Toisaalta myös ajallinen konteksti selitti osaltaan sitoutumista tiettyihin puhetapoihin. Selkeästi yleisin ohjelmissa käytetty puhetapa oli ’yhteiskunta’ havainnoinnin ja suunnittelun kohteena. Myös ’yhteiskunta’ valtiona tai julkisena sektorina -puhetapaa esiintyi usein. Omalakinen, itseorganisoituva ’yhteiskunta’ -puhetapaan sitoutui selvästi vain Kokoomuksen Nuorten Liiton vuoden 2010 Tulevaisuusohjelma. Yllättävimpänä löydöksenä suhteessa aiempaan tutkimukseen voi pitää yhteiskunta-sanaa, joka on negatiivisesti latautunut. Negatiivisesti latautunut 'yhteiskunta' esiintyi jo aineiston ajallisesti ensimmäisessä ohjelmassa, mutta vahvimmin siihen oli sitoutunut Kokoomuksen Nuorten Liiton vuoden 2010 Periaateohjelma. Tätä negatiivisesti latautunutta 'yhteiskuntaa' voi pitää osoituksena ’yhteiskunta’ valtiona tai julkisena sektorina -puhetavan keskeisyydestä suomen kielessä.