Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by master's degree program "Master 's Programme in Contemporary Societies"

Sort by: Order: Results:

  • Suomen romanien kohtaama syrjintä ja rasismi : Kokemuksia, mielipiteitä ja sosiaalityön ratkaisumalleja 
    Heinonen, Janne (2019)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Suomen romanien kohtaamaa syrjintää ja rasismia etenkin työelämässä. Tutkielman tarkoituksena on antaa ääni sekä romanien omille kokemuksille että aihetta käsittelevissä internetkeskusteluissa esiintyville mielipiteille. Tutkimus etsii vastauksia siihen, millaisia syrjinnän, rasismin ja sorron muotojen kokemuksia Suomen romaneilla itsellään on sekä millaisia sorron ja rasismin muotoja Suomen romanien asemaa työelämässä koskevissa internetkeskusteluissa esiintyy. Lisäksi tutkielma pyrkii kartoittamaan sitä, millainen rooli sosiaalityöllä on Suomen romanien kohtaamassa syrjinnässä ja rasismissa sekä niiden ehkäisyssä. Tutkielman viitekehyksen muodostaa fenomenologis-hermeneuttinen ja tulkinnallinen tutkimusperinne, jonka tavoitteena on tutkittavan ilmiön/kokemuksen näkyväksi tekeminen ja käsitteellistäminen. Tutkielman teoreettisena taustana toimivat sorron ja rasismin muodot sekä antirasistinen sosiaalityö. Tutkielmassa käsitellään myös ihmisoikeuksia ja sosiaalityön vuorovaikutusta. Tutkimusaineisto muodostuu Suomen romaneille kohdistettuun kirjoitelmapyyntöön tulleista vastauksista (9 kirjoitelmaa) ja internetkommenteista (235 kommenttia), jotka on kirjoitettu Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi -kampanjan innoittamana kahdelle keskustelufoorumille (Vauva.fi ja Suomi24.fi) sekä Yle.fi -uutissivuston Työnimi-kampanjaa koskevan uutisen kommenttiketjuun. Työnimi -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen romanien kohtamaan syrjintään työmarkkinoilla. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaan sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineiston analyysin perusteella aineistosta hahmottuu Suomen romanien kokeman syrjinnän ja rasismin arkipäiväisyys. Suomen romanit joutuvat kohtamaan syrjintää ja rasismia mitä erilaisimmissa arkipäivän tilanteissa, aina työnhausta normaaliin kauppareissuun, lähes päivittäin. Suomen romanien henkilökohtaisissa kokemuksissa näkyvät sorron muodoista etenkin voimattomuus ja kulttuurinen imperialismi. Internetkeskusteluissa esiintyvien kommenttien perusteella syrjinnän ja rasismin muodot juontavat romanikulttuurin kärjistettyihin erityispiirteisiin, ja keskusteluissa nousee esiin etenkin henkilökohtainen rasismi sekä kulttuurinen rasismi. Syrjinnän, sorron ja rasismin kohteena oleva romanikulttuuri nähdään kuitenkin myös Suomen romanien omana selviytymiskeinona ja tukipilarina, johon romanit vaikeissa tilanteissa luottavat ja johon he identiteettinsä perustavat. Kulttuurin tuntemusta ja tukemista työelämän pyörteissä Suomen romanit toivovat myös sosiaalityöltä, jonka rooli jää aineiston perusteella pieneksi syrjinnän ja rasismin vastustamisessa, mutta jonka roolia voisi kohottaa onnistuneen antirasistisen sosiaalityön harjoittamisen sekä toimivan vuorovaikutuksen avulla.
  • Unemployed and Alone? : The Relationship between Living Alone and Social Wellbeing among Unemployed People in Finland 
    Halonen, Iiro (2019)
    This master’s thesis examines the relationship between living alone and the social wellbeing of basic unemployment benefit recipients in Finland. Living alone has become common in Finland, but previous research focusing on the relationship between living alone and social wellbeing among disadvantaged groups is scarce. This study contributes to the existing research by analyzing the interaction of living alone and different socioeconomic and demographic indicators among the unemployed. Theoretically, the study uses the concept of new social risks to interpret the nature of living alone in the post-industrial welfare state. The interpretation of the relationships between different forms of wellbeing is based on the theories of wellbeing by, among others, Erik Allardt and Pierre Bourdieu. Social wellbeing is considered from objective and subjective perspectives using the theories of social isolation and social capital. The study uses survey data (N = 948) gathered by the National Social Insurance Institution of Finland (KELA). Social wellbeing is operationalized as time spent with friends, participation in community activities, trust in people and loneliness. The statistical relationships between the indicators of social wellbeing, living alone and the socio-demographic variables are tested using ordered logit models. The results of the study indicate that living alone is related to loneliness among basic unemployment benefit recipients. The unemployed who live alone also have less trust in people, which can, however, be explained by a higher prevalence of men, economic problems and poor health among unemployed people who live alone. The results also indicate that the unemployed who live alone have higher levels of objective social wellbeing than others and are thus able to compensate for their lack of home- and work-related social contacts. The argument of the study is that living alone can pose a social risk for basic unemployment benefit recipients through loneliness. As a social policy implication, the social problems of the unemployed who live alone should be considered to a greater extent in social policy, in addition to economic and health related problems. Methodologically the results indicate the need for assessing social wellbeing with several indicators in order to reveal the differences between objective and subjective social wellbeing.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO