Browsing by Subject "ADHD"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2024)Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) yhteyttä myöhempään antisosiaalisuuteen ja rikoskäyttäytymiseen on tarkasteltu useissa tutkimuksissa. Aiemman tutkimustiedon perusteella ADHD lisää rikoskäyttäytymisen riskiä, mutta yhteyden taustalla vaikuttavat mekanismit ovat yhä epäselviä. ADHD-oireilulla saattaa olla itsenäinen rikoskäyttäytymisen riskiä lisäävä vaikutus, mutta yhteyttä voi myös selittää esimerkiksi samanaikainen käytöshäiriö tai muu liitännäissairastavuus, heikko akateeminen menestys tai sosioekonominen tausta. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan nuoruusiän ADHD-oireiden ja myöhemmän rikoskäyttäytymisen välisen yhteyden taustalla vaikuttavia selitysmalleja. Tutkielmassa pyritään selvittämään, millainen yhteys ADHD:n ja rikoskäyttäytymisen välillä on, ja miten yhteyteen vaikuttavat samanaikainen käytöshäiriö, sukupuoli, koulumenestys, vanhempien koulutustausta ja nuoruusiän humalahakuinen juominen sekä perhetausta. Tutkielman pääasiallinen teoreettinen viitekehys on biososiaalinen kriminologia, ja toissijaisia teoreettisia viitekehyksiä ovat itsekontrolliteoria ja elämänkaarikriminologia. Aineistona käytetään osaa suomalaisesta Kaksosten kehitys ja terveys -pitkittäistutkimuksesta (FinnTwin12). Tutkimuksessa seurattiin vuosina 1983–1987 syntyneiden suomalaisten kaksosten kehitystä ja tehtiin erityisesti terveyteen ja sairastavuuteen liittyviä mittauksia. Tutkielmassa selitettävänä muuttujana on keskimäärin 22-vuotiaiden kaksosten antisosiaalisen persoonallisuushäiriön oireisto, josta tarkastellaan lisäksi erikseen rikoskäyttäytymistä mittaavaa oiretta. Tärkeimmät selittävät muuttujat ovat 14-vuotiaiden kaksosten ADHD- ja käytöshäiriöoireilu. Kontrollimuuttujia ovat koulumenestys 14 vuoden iässä, humalahakuinen juominen 14 vuoden iässä, vanhempien koulutustausta ja sukupuoli. Tutkielman analyysimenetelminä käytetään Poisson-regressioanalyysia sekä multinomiaalista ja binääristä logistista regressioanalyysia. Lisäksi tehdään kaksosanalyyseja, joiden avulla pyritään tekemään päätelmiä siitä, missä määrin jaettu perhetausta ja perintötekijät selittävät yhteyksiä. Tulosten perusteella ADHD:llä on tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys antisosiaalisen persoonallisuuden oireisiin, mutta ei varsinaiseen rikoskäyttäytymiseen. Sen sijaan käytöshäiriöllä on positiivinen yhteys myös rikoskäyttäytymiseen. Kun kaksosanalyyseissa verrataan toisiinsa epäidenttisiä ja identtisiä kaksosia, havaitaan, että epäidenttisillä kaksosilla ADHD on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä antisosiaalisuuden riskiin, mutta identtisillä kaksosilla tilastollinen merkitsevyys katoaa. Tutkielman johtopäätöksinä esitetään, että ADHD-oireilu on positiivisessa yhteydessä antisosiaalisuuden riskiin lähinnä silloin, kun oireilu on vakavaa tai liittyy liitännäissairastavuuteen tai heikkoon koulumenestykseen. Kaksosanalyysien perusteella jaetulla perhetaustalla ja perimällä on vaikutusta yhteyteen. ADHD-oireilun itsenäistä vaikutusta ei voida kokonaan sulkea pois, mutta sen taustalla vaikuttaa todennäköisesti monimutkaisia mekanismeja, jotka vaikuttavat antisosiaalisuuden riskiin kumulatiivisesti.
-
(2023)ADHD, eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, on yleinen neuropsykiatrinen oireyhtymä, jolla on laaja-alaisia vaikutuksia yksilön elämään. ADHD:hen liittyvät haasteet tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa ja tunteiden säätelyssä vaikuttavat jokapäiväisessä elämässä toimimiseen ja vaikuttavat siten elämänlaatuun. Lasten ADHD-oireilun vaikutuksia vanhemmuuteen on tutkittu huomattavasti enemmän, kuin vanhemman oman ADHD:n vaikutuksia vanhemmuuteen. Vanhemman ADHD on liitetty muun muassa epäjohdonmukaiseen kurinpitoon sekä ankariin ja negatiivisiin reaktioihin lasta kohtaan. ADHD-oireet on myös yhdistetty vanhemman suurempaan stressiin erityisesti lapsen varhaisina elinvuosina. Tutkijat ovatkin korostaneet ADHD-oireilevien vanhempien perheitä erityistä tukea tarvitsevana ryhmänä. Vanhempien huolet voivat jäädä ammattilaisilta huomaamatta, ja että ammattilaiset voivat aliarvioida ADHD-oireiden merkitystä yksilön toimintakyvylle. Ammattilaisten osaamisen lisääminen ja sopivien tukimuotojen kehittäminen edellyttävät kattavampaa ymmärrystä vanhemman omaan ADHD:hen liittyvistä haasteista sekä vahvuuksista. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää ja kuvata ADHD:n vaikutuksia vanhemmuuteen. laadullisen fenomenografisen tutkimussuuntauksen mukaisesti tutkimuksessa kuvataan niitä koskevaa käsitysten kirjoa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa ADHD:n vaikutuksia selvitettiin fenomenografisen tutkimussuuntauksen mukaisesti kuvaamalla niitä koskevaa käsitysten kirjoa. Fenomenografisessa tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä, ja tutkimuksen tuloksena on jäsentynyt kuvaus kohderyhmän erilaisista kokemuksista ja käsityksistä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ADHD-diagnosoidut vanhemmat, joiden kanssa toteutetut 13 haastattelua muodostivat tämän tutkimuksen aineiston. Aineisto analysoitiin nelivaiheisella fenomenografisella analyysilla, jonka tulokset kuvattiin käsityksiä kuvaavien kategorioiden avulla. Tuloksena olevat neljä ylemmän tason kuvauskategoriaa jäsentävät vanhemmuuden eri osa-alueilla ilmeneviä vaikutuksia, ja kahdeksan alemman tason kuvauskategoriaa jäsentävät erilaisia ADHD:n vaikutuksia koskevia käsityksiä. Kaikkien vanhempien käsitysten mukaan vanhemman oma ADHD vaikuttaa vanhemmuuteen. Vanhempien käsityksissä ADHD vaikutti lapsen kanssa toimimiseen, arjen hallintaan, vanhempana jaksamiseen sekä palveluissa toimimiseen. Lapsen kanssa toimimiseen ADHD vaikuttaa vanhempien käsitysten mukaan korostuneena lapsenmielisyytenä ja luovuutena, sekä toisaalta tunnesäätelyn haasteiden kautta. Arjen hallintaan ADHD vaikuttaa vanhempien käsityksissä erityisesti toiminnanohjauksen haasteiden kautta, ja perheen arki ja ympäristö näyttäytyvät levottomina. Vanhempana jaksamiseen ADHD vaikuttaa lisäten arjen kuormittavuutta, samalla vanhempien oman ajan tarpeen ollessa ADHD:n vuoksi suuri. Palveluissa toimiessa vanhemmat eivät koe ammattilaisten ymmärtävän ADHD:n vaikutuksia, mikä näyttäytyy myös epätarkoituksenmukaisina tukimuotoina ja puuttuvina palveluina. Tutkimuksen tulokset ovat pääosin saman suuntaisia aiempien tutkimusten kanssa ja ne tuovat esiin vanhempien tuen tarpeita sekä palveluiden puutteita. Toisaalta vanhempien käsitykset ADHD:n positiivisista puolista sekä heille sopivimmasta tuesta voivat auttaa sopivien tukimuotojen suunnittelussa.
-
(2021)ADHD är en funktionsvariation som kännetecknas av bland annat koncentrationssvårigheter, hyper- eller hypoaktivitet och/eller bristande impulskontroll. ADHD kan ha mångsidiga och långvariga effekter på barns och närståendes liv. Forskning visar å ena sidan att ADHD är allmännare hos barn i socialt utsatta familjer, och å andra sidan att ADHD hos barn kan bidra till mer belastning hos familjer. Samtidigt som forskning tyder på att stödåtgärder borde riktas till såväl föräldrar som hela familjen i ett tidigt skede, finns det studier som pekar på att flera familjer med barn med ADHD upplever att de blivit utan stödåtgärder som inkluderat föräldrar eller hela familjen. Socialhandledning för barnfamiljer är en frivillig lågtröskeltjänst i Helsingfors, som erbjuder stöd, handledning och vägledning åt familjer i olika situationer. Studiens syfte är att med utgångspunkt i socialhandledares perspektiv undersöka möjliga stödbehov och stödjande resurser hos familjer med barn med ADHD, samt i vilken utsträckning tjänsten socialhandledning för barnfamiljer kan vara en tillräcklig och ändamålsenlig stödåtgärd för dessa familjer. Studien är en kvalitativ intervjustudie med en abduktiv ansats, med ekologisk systemteori som teoretisk referensram. Materialinsamlingen bestod av semistrukturerade intervjuer med 5 socialhandledare, och materialet analyserades med hjälp av abduktiv kvalitativ innehållsanalys. Resultaten visar att stödbehovet hos familjer med barn med ADHD kan vara varierande, men stödbehov gällande barns känslor, känsloreglering samt vardagsrutiner betonas starkt. Föräldrars motivation och delaktighet i arbetsprocessen, familjens stabila helhetssituation och för socialhandledningen stödjande, strukturella faktorer är viktiga för en lyckad ändringsprocess. Socialhandledning för barnfamiljer är ändamålsenligt när stödet tas in i ett tidigt skede eller vid rätt tillfälle, dvs. när stödbehovet är tydligt och avgränsat, och när föräldrar har energi, motivation och möjlighet att delta i arbetet Föräldrarnas roll i arbetet med barns ADHD-relaterade symptom är viktig. För att föräldrar ska vara motiverade och ha möjlighet att aktivt delta i en ändringsprocess, förutsätts en stabil helhetssituation i familjen. Stabilare familjeförhållanden kan främjas genom att rikta stöd till familjer i ett tidigt skede och genom att stöda föräldrars välmående. Bättre tillgång till stödåtgärder i avlastande syfte, i synnerhet för familjer där nätverket är snävt, behövs.
Now showing items 1-3 of 3