Browsing by Subject "Advocacy Coalition Framework"

Suomen ilmastopoliittisessa keskustelussa esiintyy monien toimijoiden näkemyksiä ilmastonmuutoksen tilasta, seurauksista, kustannuksista sekä tarvittavasta politiikasta. Mediajulkaisuissa esiintyvistä lausunnoista ja mielipiteistä voidaan kartoittaa samanmieliset toimijat ja muodostaa niistä toimijaryhmittymiä, advocacy-koalitioita. Näin saadaan konkreettinen kuva koalitioista, jotka pyrkivät vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan. Tutkielma käsittelee mediakeskustelun avulla, mitä niin kutsuttuja advocacy-koalitioita on löydettävissä Suomen ilmastopolitiikan alajärjestelmässä sekä niiden uskomuksia, ja kuinka ne ovat muuttuneet eduskuntavaalien seurauksena tapahtuvien hallitusvaihdoksien yhteydessä. Advocacy Coalition Framework (ACF) toimii tutkielman teoreettisena viitekehyksenä. Viitekehyksessä keskeisiä osa-alueita tutkielman kannalta ovat politiikan alajärjestelmä, toimijoiden uskomukset sekä uskomusten ympärille rakentuvat advocacy- koalitiot. Viitekehyksen mukaan nämä advocacy-koalitiot ovat suhteellisen vakaita ajansaatossa. Tutkielma keskittyy tämän oletuksen testaamiseen. ACF-viitekehyksen hypoteesia koalitioiden vakaudesta on pyritty testaamaan aiemmassa tutkimuksessa, mutta tulokset ovat jossain määrin vaihtelevia. Teoreettiselta kannalta hallituksen vaihtumisen ja koalitiorakenteen suhdetta on tarve tutkia lisää. Myöskään Suomen kontekstissa teemaa ei ole tutkittu. Näin ollen tutkielma taustoittaa empiirisesti mielenkiintoista ilmiötä sekä teoreettisesti testaa ACF:n oletuksia ja näin kontribuoi myös viitekehyksen kehittämiseen. Menetelmänä tutkielmassa toimii diskurssiverkostoanalyysi (DNA). Se yhdistää laadullisen sisällön analyysin ja verkostoanalyysin. Discourse Network Analyzer -ohjelmistoon (DNA- ohjelmisto) siirretty media-aineisto kattaa vuodet 2013–2020. Aineistoon on koodattu eri toimijoiden lausuntoja ilmastonmuutoksesta tai siihen kiinteästi liittyvistä ilmiöistä sekä ilmastopolitiikasta. Analyysi hyödyntää lausunnoista erottuvia jakavia uskomuksia (divisive beliefs). Ohjelmistolla luodut kolme diskurssiverkostoa kattavat näin kolmen eri ajanjakson kiistanalaisen keskustelun. Ensimmäinen ajanjakso kattaa Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten vallassaoloajat, toinen Juha Sipilän hallituksen vallassaoloajan sekä kolmas Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten vallassaoloajat. Ensiksi tutkielma kartoittaa, mitkä ovat mediadiskurssiverkostosta erottuvat koalitiot eri hallituskausilla, ja ovatko ne muuttuneet hallituskausien vaihtuessa. Toiseksi tutkielmassa selvitetään, kuinka verkosto ja koalitiot ovat muuttuneet. Kolmanneksi tutkielmassa kysytään, ovatko jakavat uskomukset vaihtuneet, kun hallitus on vaihtunut. Tutkielman päätuloksina on, että Suomen ilmastopoliittisesta keskustelusta on löydettävissä kaksi koalitiota jokaiselle ajanjaksolle, ilmasto- sekä talouskoalitio. Ajan kuluessa ilmastokoalitio on suhteellisesti vahvistunut talouskoalitioon verrattuna. Lisäksi jakavat uskomukset ovat vaihtuneet, vaikkakin osa on pysynyt mukana aiemmalta tai aiemmilta hallituskausilta. Useat laajemmat politiikkauskomukset, kuten käsitykset turpeesta, sekä jotkin normatiivisemmat uskomukset, kuten markkinoiden ja sääntelyn välinen paremmuusjärjestys, ovat pysyneet keskustelussa. Ajan kuluessa keskusteluun on kuitenkin tullut enemmän politiikkainstrumentteihin liittyviä uskomuksia liittyen etenkin sääntelyn eri muotoihin. Hallitusohjelmien sisällöt myös heijastuvat keskustelussa oleviin jakaviin uskomuksiin. Empiirisesti tutkielma havainnollistaa Suomen ilmastopoliittista diskurssiverkostoa vuosina 2013–2020 ja kuvaa verkoston koalitioita ja niiden muutoksia. Teoreettisesti tulokset osaltaan kyseenalaistavat ja osaltaan tukevat ACF:n ajatusta koalitioiden stabiilisuudesta, sillä koalitioiden valtasuhteet vaihtuvat vahvasti ajan kuluessa sekä jotkin toimijat, erityisesti jotkin julkiset organisaatiot, vaihtavat koalitiojäsenyyttään. Hallituksen vaihtumisella eduskuntavaalien seurauksena vaikuttaa olevan yhteys koalitiorakenteen muutokseen. Kuitenkin koalitioiden stabiilisuuden puolesta puhuvat useimpien keskeisten toimijoiden sekä useimpien toimijaryhmien pysyminen samassa koalitiossa läpi tarkasteltavien ajanjaksojen.

Tämä maisteritutkielma luo katseen Suomen metsäohjelmien lähihistoriaan, tarkas-tellen Kansallinen metsäohjelma 2010, Kansallinen metsäohjelma 2015 sekä Kansallinen metsä-strategia 2025 valmistelutyötä. Tarkoituksena on vastata siihen kysymykseen, mitkä olivat ne toimijat, diskurssit sekä uskomukset jotka dominoivat suomalaisen metsäpoliittisten ohjelmien valmistelutyötä. Tätä kysymystä tutkin koalitiopohjaisen tutkimusmetodi Advocacy Coalition Frameworkin lävitse jakamalla toimijat uskomuspohjaisiin fiktiivisiin koalitioihin. Työssä tunnistan viisi erillistä koalitiota, näiden ollessa metsiensuojelu-, markkina-, työvoima-, tutkimus- sekä muut-koalitio. Näiden kautta kuva erilaisten toimijoiden valta-suhteista, ristiriidoista sekä muutoksista yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä uskomuksissa piirtyy kulloisenkin tarkastelujakson vertautuessa toisiinsa. Analyysini keskiöön nousevatkin ennen kaikkea ristiriidat sekä niiden mahdolliset puuttumiset koalitioiden välisessä vaikuttamis-työssä ja esiin herää kysymys siitä, onko onnistunut vaikuttaminen lopulta kiinni koalitioiden resursseista, uskomusten liittolaisista vai kenties puhtaasta koosta? Entä missä määrin hallitus-vastuu tai yleisesti eduskuntapuolueiden rooli korostuu koalitioiden menestyksessä. Vaikka politiikasta puhutaan usein pelinä ja tässäkin työssä käsittelen onnistumisia usein voittoina, on kyse lopulta myös aina ruohonjuuritason tekemisestä. Tässä nousee metodologiavalintani vahvuus, sillä sen avulla kykenen rakentamaan analyysini osaksi myös sellaisia toimijoita jotka tavallisesti jäisivät huomiotta perinteisen politiikan määritelmissä. Tämän työn perimmäinen tarkoitus onkin luoda katsanto yhteiskuntaamme monin tavoin määriteleviin metsiin. Se, miten käsittelemme metsiämme ei ole yhdentekevää kotimaisessa eikä globaalissa mittakaavassa, taloutta ja ihmisten hyvinvointia unohtamatta. Raottamalla verhoa metsäohjelmien ja -strategian valmistelutyön suhteen, toivon samalla rakentavani myös ymmärrystä siitä politiikan jatkumosta jonka keskiössä metsäinen maamme seisoo.