Browsing by Subject "Brändi"

Populismista puhutaan paljon, mutta populistijohtajia on tutkittu verrattain vähän. Samoin vaikka brändien merkitys tunnustetaan myös politiikan alueella, poliittinen henkilöbrändi on käsitteenä vielä suhteellisen nuori. Tämä tutkielma tarkastelee populistipoliitikon henkilöbrändin rakentumista äänestäjien näkökulmasta. Tutkielman päätavoitteena on ymmärtää, minkälainen brändimielikuva Perussuomalaisten kannattajilla on Jussi Halla-ahosta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Mitkä ovat äänestäjän näkökulmasta populistipoliitikolle arvokkaita brändiominaisuuksia? Minkälainen brändimielikuva Jussi Halla-ahosta muodostuu hänen omien kannattajiensa keskuudessa? Jotta tutkimuskysymyksiin voidaan vastata, on ensin ymmärrettävä politiikan nykypäivän toimintaympäristöä ja siinä viime vuosikymmenten aikana tapahtuneita muutoksia. Tutkimuskysymysten kannalta keskeisimmät muutokset liittyvät politiikan medioitumiseen, politiikan henkilöitymiseen, poliittisen markkinoinnin suosion kasvuun ja populismin nousuun. Lisäksi on ymmärrettävä, mitä tarkoitetaan brändillä ja henkilöbrändillä, ja millaisia erityispiirteitä politiikan toimintaympäristö niille asettaa. Tutkielman aineisto koostuu kuudesta Perussuomalaisten kannattajan haastattelusta. Aineistonkeruumenetelmä on puolistrukturoitu teemahaastattelu, ja aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman tuloksista selviää, että populistipoliitikon henkilöbrändin merkittävimmät ominaisuudet liittyvät konkreettisia tekoja enemmän mielikuvia luoviin tekijöihin. Henkilöbrändin merkittävimpiä ominaisuuksia ovat muista erottautuminen, asioiden selittäminen yksinkertaisessa muodossa ja rauhallisena pysyminen. Jussi Halla-ahon brändi-identiteettiä eniten luonnehtivasti tekijäksi nousi erottautuminen muista erityisesti maahanmuuttokriittisyyteen profiloitumisen kautta. Lisäksi merkitystä on sillä, kuinka luotettavana poliitikkoa pidetään sekä sillä, missä ja miten poliitikko kannattajansa kohtaa. Toivotun brändimielikuvan muodostumisen ja ylläpitämisen kannalta juuri yleisön kohtaaminen nousi tutkimuksen perusteella avainasemaan. Positiivinen brändimielikuva syntyy erityisesti sosiaalisen median kanavissa: äänestäjien arkikohtaamisten ympäristössä, jossa poliitikolla on mahdollisuus vuorovaikutukseen sekä sen määrittämiseen, millaista mielikuvaa hän itse haluaa itsestään viestiä.