Browsing by Subject "Brasilia"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Brasilia-uutisointia Helsingin Sanomien ja Ylen verkkojulkaisujen artikkeleissa vuonna 2017. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia representaatioita ja diskursseja Brasiliaa käsittelevistä verkkoartikkeleista löytyy, ja millainen kuva Brasiliasta muodostuu verkkojulkaisujen uutisoinnissa. Tutkielma sijoittuu osaksi ulkomaan uutisten ja verkkojournalismin tutkimusta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja jälkikoloniaalinen teoria. Keskeisiä käsitteitä tutkielmassa ovat representaatio, länsi, toiseus ja diskurssi. Tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi. Aineisto on kerätty Helsingin Sanomien ja Ylen verkkojulkaisujen 1.1.-31.12.2017 julkaistuista artikkeleista. Määrällisellä osiolla on kartoitettu otsikoissa useimmin esiintyviä sanoja ja uutisten vallitsevia teemoja. Teemoittelun kautta analyysin fokukseen on valikoitu vallitsevia teemoja edustavat artikkelit. Tutkimuksessa nimetään Brasilian representaatioiksi Etelä-Amerikan jättiläinen, moniongelmainen ja koeteltu maa ja presidenttijohtoinen maa. Brasilian presidentit ovat aineistossa vahvasti esillä. Brasilia esitetään aineistossa vahvasti osana Etelä-Amerikkaa ja Latinalaista Amerikkaa maantieteellisenä ja kulttuurisena alueena. Brasilian identiteetiksi muodostuu aineiston perusteella Latinalaisen Amerikan veturi ja vastuunkantaja. Diskursseina nousevat esiin suuruus, maan tapa, uhka, maine ja skandaali sekä globalisaatio. Diskurssien todetaan kietoutuvan yhteen. Suuruuden diskurssi korostaa asioiden suuren mittakaavan luomaa merkityksellisyyttä. Vahva ja hegemoninen maan tapa-diskurssi painottaa ongelmien pitkää historiaa sekä kulttuurisia ja rakenteellisia juuria. Uhan diskurssissa korostuu väkivalta ja rikollisuus. Maineen ja skandaalin diskurssissa korostetaan maan maineen merkittävyyttä ja skandaalien yleistymistä. Globalisaation diskurssi osoittaa Brasiliaa koskevia asioita pidettävän kansainvälisesti merkittävinä. Johtopäätöksenä todetaan uutisoinnin aiheiden olevan melko yksipuolisia ja negatiivisesti painottuneita. Brasilia-uutisoinnissa korruptio ja yhteiskunnallinen sekä poliittinen levottomuus todetaan yleisiksi stereotypioiksi. Uutisoinnissa korostuu talouden ja globalisaation merkitys. Uutisointi todetaan paikoitellen sävyltään myös positiiviseksi ja myönteisiä muutoksia huomioivaksi. Suomen todetaan asemoivan itseään uutisoinnin kautta osaksi lännen yhteisöä ja rakentavan omaa identiteettiään. Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten Brasiliasta uutisoidaan vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisten jälkeen. Suomalaisen median todetaan kaipaavan monipuolisempia aiheita brasilialaisesta arjesta, tieteestä ja kulttuurista. Jatkotutkimusehdotuksina esitetään laajemman aineiston tutkimista määrällisellä menetelmällä, printtilehtien tutkimusta ja vertailevaa tutkimusta uutisoinnin muutoksista eri vuosikymmenillä. Brasiliaa käsitteleviä uutisia olisi mahdollista tutkia myös suhteessa muihin Latinalaisen Amerikan maihin ja BRICS-maihin.

Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin (EU) ja Mercosurin välisiä kauppaneuvotteluita keskittymällä Mercosur-puoleen ja Mercosurin päämaissa, eli Argentiinassa ja Brasiliassa tapahtuneisiin presidenttien hallinnonvaihdoksiin sekä hallintojen vaikutukseen kauppaneuvotteluiden etenemiseen ja hidastumiseen. Lisäksi vertailun kohteena ovat Argentiinan ja Brasilian hallintojen suhtautumiset EU-Mercosur -kauppaneuvotteluihin neuvotteluaikana 1999–2019. Tutkielman metodina toimii kvalitatiivinen vertaileva politiikan tutkimus, johon yhdistyy tapaustutkimus. Tapauksiksi ovat valikoituneet Argentiinan ja Brasilian hallinnot koko neuvottelukautena ja teorioiksi uusmerkantilismi ja uusliberalismi. Aineisto koostuu osaksi valtiollisista lähteistä kuten Argentiinan ja Brasilian eri ministeriöiden, Mercosurin parlamentin sekä presidentin kanslian virallisista tiedotteista. Lisäksi aineistona toimivat eteläamerikkalaisten lehtien julkaisut sekä tieteelliset artikkelit. Tutkimustulosten mukaan Argentiinan ja Brasilian hallinnonvaihdoksilla ja hallintojen poliittisilla suuntauksilla oli merkittävä vaikutus EU-Mercosur -kauppaneuvotteluiden etenemisessä ja etenkin loppuunsaattamisessa vuonna 2019. Vaikutuksen merkittävyydessä ilmeni kuitenkin vaihtelua eri neuvottelukausien ja hallintojen välillä. Etenkin Brasilian ja Argentiinan 2016–2019 välillä toimineiden oikeistolaishallintojen nähdään nopeuttaneen EU-Mercosur -neuvotteluiden etenemistä, kun vuorostaan Argentiinan 2003–2015 vallassa olleet vasemmistolaishallinnot nähdään hidastavana tekijänä. Brasilian vasemmistolaishallintojen osalta tulos ei kuitenkaan ole yhtä selvä, sillä Lula da Silvan ja etenkin 2011–2016 presidenttinä toimineen Dilma Roussefin nähdään myös ajoittain pyrkineen aktiivisesti edistämään EU-Mercosur -neuvotteluita Argentiinan vastaparin Cristina Fernández de Kirchnerin vastahakoisuudesta huolimatta. Roussefin kausi muodostaa samalla yhden merkittävimmistä eroista Brasilian ja Argentiinan muuten pitkälti yhtenevien neuvottelukantojen välillä. Analyysin tulosten perusteella jako oikeistolais- ja vasemmistolaishallintoihin toimii paremmin vuosina 2003–2019, sillä osa 1999–2002 toimineista hallinnoista ovat ennemmin keskustalaisia kuin oikeistolaisia tai vasemmistolaisia. Analyysi osoittaa myös, että vaikka hallinnonvaihdokset ja hallinnon poliittinen suuntaus vaikuttavat kauppaneuvotteluiden etenemiseen, myös muilla tekijöillä on vaikutusta. Yksi hallintojen kantaan ja neuvotteluiden edistämiseen vaikuttavaksi tekijäksi osoittautui puoluerajoista riippumatta lähestyviin presidentinvaaleihin liittyvä vaalipolitiikka.

Tämä tutkielma käsittelee brasilialaista tyttöjen 15-vuotisjuhlaa, ja sen yhteyttä tyttöjen sukupuoli-identiteetin muodostumiseen ja perheiden sosiaalisen statuksen ilmentämiseen. Juhla on alun perin merkinnyt tyttöjen yhteiskunnallisen aseman muutosta lapsuudesta ja aikuisuuteen ja täten juhla on nähtävissä siirtymärituaalina, mutta ajan saatossa juhlan merkitys on saanut uusia ulottuvuuksia. Tämän työn tarkoituksena onkin tarkastella juhlaa osana nykyaikaista ja urbaania Brasiliaa. Aineiston keruu on suoritettu Rio de Janeirossa haastattelemalla pääasiassa 14-17 –vuotiaita brasilialaistyttöjä ja heidän perheitään. Aineiston tuloksia ei siten voida yleistää koskemaan koko Brasiliaa, mutta juhla esiintyy varsin samankaltaisessa muodossa koko maassa, ja erityisesti suurten kaupunkien kohdalla on brasilialaisten mukaan hyvin paljon yhtäläisyyksiä. Rio de Janeiron kaupunkikulttuurilla on kuitenkin myös omia erityispiirteitään, jotka esiintyvät tyttöjen sukupuoli-identiteettiä muokkaavissa tekijöissä sekä niissä tavoissa, joilla juhlien kautta ilmennetään tyttöjen yksilöllistä identiteettiä ja perheiden sosiaalista statusta. Aineiston kautta tulee ilmi, että suoranaisen siirtymärituaalin sijaan 15-vuotisjuhla on osa tyttöjen kasvuprosessia aikuiseksi naiseksi. 15 vuotta on perinteisesti ollut Brasiliassa ikä, jolloin tytön katsotaan olevan valmis aloittamaan seurustelusuhteet, joten tähän ikäkauteen liittyy vahvasti ajatus tyttöjen seksuaalisuudesta ja sen kontrolloinnista. 15-vuotisjuhla ei kuitenkaan näyttäydy Riossa niinkään tässä valossa, vaan esiin nousevat tyttöjen yksilöllisyyttä korostavat piirteet sekä juhliin kytkeytyvä materialismi. Tytöt ovat aktiivia toimijoita oman juhlansa suunnittelussa ja järjestämisessä, ja kustakin juhlasta pyritään tekemään mahdollisimman hyvin tytön yksilöllisyyttä kuvaava. Yksilöinä tytöt ovat kuitenkin osa laajempaa sosiaalista todellisuutta, ja sukupuoli-identiteetti muokkaantuu sosiaalisesti yksilöä ympäröivissä diskursseissa. Tyttöjen identiteettiä muokkaavat erilaiset sosiaaliset näkemykset ja odotukset koskien naisten koulutusta, ulkonäkövaatimuksia ja -ihanteita ja yleistä asemaa yhteiskunnallisessa ajattelussa. Sukupuoli-identiteetin tarkastelussa nousee pinnalle myös brasilialaista yhteiskuntaa leimaava talouskasvu, joka on vaikuttanut monien kansalaisten sosiaalisen ja taloudellisen aseman nousuun ja muutokseen. 15-vuotisjuhlia leimaa vahvasti materialismi, ja perheet käyttävät juhlaan valtavia summia rahaa. Tutkielma tarkastelee juhlaa Grant McCrackenin teorian avulla kulutusyhteiskunnan hyödykkeenä, jonka kautta kulttuuriset merkitykset siirtyvät maailmasta hyödykkeen kautta aina kuluttajaan saakka. 15-vuotisjuhlan personointi ja juhlien järjestämiseen liittyvä kerskakulutus tarjoavat perheille mahdollisuuden ilmentää ja vahvistaa sosiaalista statustaan yhteiskunnassa, jossa valkoinen keskiluokka tapoineen näyttäytyy normina ja jäljittelyn kohteena. Juhlan ensisijainen motiivi on edelleen brasilialaisten näkemyksen mukaan juhlistaa tyttöjen sosiaalisen aseman asteittaista muutosta lapsesta aikuiseksi, mutta nykyisessä muodossaan juhla on nähtävissä brasilialaisen kulutusyhteiskunnan tuotteena, joka jäsentää kulttuurisia luokka-aseman ja sukupuolen kategorioita.