Browsing by Subject "Britannian EU-ero"

Pro gradu tutkielmassa tarkastelen kehysanalyysin menetelmää ja kehyksiin liittyvää valtaa Britannian EU-eron lehtiuutisoinnin tapauksen kautta. Keskityn selvittämään EU-eron lehtiuutisointia kahdessa brittilehdessä, EU-myönteisessä The Timesissä ja euroskeptisessä The Sunissa. Tutkimuksella pureudun siihen, mitä hermeneuttinen, tutkijan vapaaseen otteeseen perustuva kehysanalyysi voi paljastaa poliittisen tapahtuman, tässä tapauksessa Britannian EU-eron, kehystyksestä. Lisäksi etsin vastausta siihen, mitä hermeneuttisella kehysanalyysilla voidaan saada selville kehyksiin liittyvästä vallasta. Tutkijat ovat luonnehtineet kehystämisen tutkimuskenttää hajanaiseksi paradigmaksi. Niin kehyksen ja kehystämisen käsitteiden kuin kehysanalyysin menetelmän katsotaan kaipaavan selvennystä, jota monet tutkijat ovatkin yrittäneet ajatuksillaan, teorioillaan ja menetelmillään tuoda. Teoreettisen viitekehyksen osuudessa pyrin muodostamaan kuvan tutkimuskentästä tarkastelemalla tutkijoiden esittämiä näkemyksiä ja jaotteluita. Paneudun lisäksi siihen, mitä tutkijat ovat sanoneet kehystämiseen liittyvästä vallasta, ja selvitän muutaman esimerkin kautta, miten kehysten valtaa on tutkittu aikaisemmin kehysanalyysin ja, vertailun vuoksi, kehysten vaikutustutkimuksen kautta. Analyysin aineistoksi valikoin yhteensä 128 lehtijuttua, joista 50 The Sunista ja 78 The Timesistä. Britannian EU-eron kansanäänestys pidettiin 23. kesäkuuta 2016, ja valitsemani lehtijutut ovat The Timesissä ajalta 9.-16. kesäkuuta 2016 ja The Sunissa 2.-23. kesäkuuta 2016. Valitsin aineistoon tämän ajanjakson, koska tutkimuksen ytimessä on kysymys kehystämiseen liittyvästä vallasta, ja vallankäytön voidaan ajatella olevan keskeisimmässä roolissa juuri ennen kansanäänestystä. Keräsin lehtijutut kummankin lehden nettiarkistosta hakusanalla ”Brexit” ja valitsin analyysiin päätyvät jutut kolmen keskeisen teeman mukaan: talous, maahanmuutto ja Britannian paikka maailmassa. Analysoin aineistoa hermeneuttisen kehysanalyysin keinoin, ottaen analyysin avuksi sanavalintojen, avainsanojen sekä lähteiden tarkastelun. Ensimmäisen analyysiosuuden pohjalta pyrin vastaamaan toiseen tutkimuskysymykseen kehystämisen vallasta muodostamalla ns. valtakehykset, joissa erittelen niin ikään hermeneuttisella otteella kehyksissä ilmeneviä valtapiirteitä. The Timesin uutisointia hallitsivat taloudellisten haittojen, tarpeellisen maahanmuuton ja yhteisön tärkeyden kehykset. Vastaavat valtakehykset olivat asiantuntijavallan, pehmeän vallan ja eliittivallan kehykset. The Sunissa etusijalle asettuivat talousväitteet kumoava pelon projekti -kehys, maahanmuuttokeskustelussa kilpailevat Leave- ja Remain-kehykset sekä Britannian itsenäisyyttä korostava valta takaisin Britannialle -kehys. Vastaavat valtakehykset olivat poliittisen taktikoinnin, poliittisen kilpailun ja poliittisen retoriikan valtakehykset. Hermeneuttisen kehysanalyysin vahvuudeksi voi tämänkin Britannian EU-eron kehyksiä koskevan analyysin kohdalla pitää menetelmän tarjoamaa vapautta, joka mahdollistaa laaja-alaisen poliittisten ja yhteiskunnallisten yhteyksien tarkastelun. Hermeneuttisen kehän ajatuksen mukaisesti tekstin yksityiskohtien peilaaminen tutkittavaan ilmiöön ja ymmärryksen rakentaminen tällä tapaa tarjoaa perusteellista ja tarkkaa kuvausta niin kehyksistä kuin itse ilmiöstä. Kehyksiin liittyviä valtapiirteitä kehysanalyysilla voidaan eritellä tarkasti tekstin tasolla, mutta kysymykseen kehysten vaikutuksista tai varsinaisesta vaikuttajasta kehysten takana ei analyysilla voida tarjota suoraa vastausta.