Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "DDR"

Sort by: Order: Results:

  • Sortti, Joanna (2020)
    Aiheena on suomalaisten sanomalehtien kirjoitukset liittyen presidentti Urho Kekkosen DDR:ään suuntautuneeseen valtiovierailuun 6.-9.9.1977. Tutkimuskysymyksinä on kuinka sanomalehtien kirjoituksissa käsiteltiin Suomen suhdetta DDR:ään, DDR:n poliittista ja yhteiskunnallista kehitystä, kahtia jaetun Saksan asemaa ja merkitystä Suomelle Euroopan ja kansainvälisen politiikan mittakaavassa, sekä missä määrin ja miten lehdistö on nähnyt Suomen roolin Euroopan turvallisuuden edistämisessä liittyen Kekkosen DDR-vierailuun. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka näitä kysymyksiä on käsitelty lehtien palstoilla sekä minkälainen maailmankuva kirjoituksista välittyy. Tutkittavina alkuperäislähteinä on loppukesän ja syksyn 1977 Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Kansan Uutiset, Tiedonantaja sekä Uusi Suomi edustamaan erilaisia maailmankuvia, puoluesidonnaisia ja puolueetonta lehdistöä. Tarkoituksena on suhteuttaa kirjoituksia aikaisempaan tutkimukseen ja saada sitä kautta lisää vastauksia tutkimuskysymyksiin. Vierailun aikana esitettyjen puheiden sekä vierailun lopputiedonannon osalta esitetään lähinnä se, mitä lehdet ovat niistä poimineet esiin. Pyrkimyksenä on asettaa tekstit omien aikakausiensa konteksteihin ja ymmärtää niitä omissa toimintaympäristöissään. Tavoitteena on nähdä kirjoituksista mitkä olivat aikalaisten oman ajan sekä tulevaisuuden näkymät eri sanomalehdillä ja näiden lukijoilla. Erityisesti tarkoitus on tarkastella sitä, kuinka Suomen virallisen ulkopolitiikan mukainen puolueettomuuspolitiikka ja kysymys kahdesta erillisestä Saksasta kylmän sodan eri leireissä näkyi kirjoituksissa. Molempien teemojen taustalla näkyy myös Suomen suhde Neuvostoliittoon sekä erityisesti tämän suhteen osalta tärkeää roolia näyttelevä yya-sopimus. Aiempi tutkimus on tuonut esiin suomalaisen lehdistön varovaisen kirjoittelun, jopa itsesensuurin aikakauden kannanotoissa. Tarkoituksena on etsiä merkkejä tästä. Tämän tutkielman puitteissa ei voi kuitenkaan vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä aiheesta. Suomen suhteet DDR:ään nähtiin ongelmattomiksi, ja DDR nähtiin pääosin myönteisessä valossa. Erityisesti taloudellisen kanssakäymisen odotettiin lisääntyvän. Kahtia jaetun Saksan kysymys oli Suomelle erityisesti yya-sopimuksen vuoksi herkkä, vaikkakin sillä hetkellä Saksan kysymys nähtiin tavallaan lauenneena. Kylmän sodan rintamalinja kulki Saksojen lävitse, ja kriisin puhkeaminen Euroopan sydämessä olisi vaikuttanut samalla myös Suomeen. Suomi valitsi puolueettomuuspolitiikkaa harjoittavan pienen valtion välittäjäroolin ja ryhtyi tekemään aktiivisesti aloitteita liennytyksen saralla. Tutkimustulokset tukevat aikaisemman tutkimuksen esittämää suomalaisen lehdistön varovaisuutta siinä, kuinka edellä mainituista asioista kirjoitettiin. Hienovaraista ja peiteltyä kritiikkiä esiintyi, mutta suhteellisen vähän. Varovaisuus ja itsesensuuri näkyi myös siinä, että hankalista aiheista, kuten Etykin kolmannen korin ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista, ei nostettu keskustelua. Lehtien välillä oli sävyeroja, mutta Tiedonantajan kannanotot olivat muista lehdistä selkeästi poikkeavia. Lehdet näyttivät katsovan vallitsevaa maailmanpoliittista tilannetta ja valta-asemia vakauden perspekstiivistä. Tilanne näytti pysyvältä.