Browsing by Subject "Data Envelopment Analysis"

Väestön vanhetessa ja teknologian kehittyessä terveydenhuoltokustannukset pyrkivät nousemaan. Päättäjien ja tutkijoiden pohdittavaksi tulee kysymys siitä, saadaanko rahalle vastinetta. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään asiaa vertailemalla OECD-maiden terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta. Pääotoksena on 34 OECD-maata, joiden tehokkuutta vertaan vuosina 2007 ja 2011. Lisäksi tehdään toiseen tutkimukseen verrattavissa oleva analyysi 31 OECD-maalle vuoden 2011 aineistolla. Tarkoituksena on myös selvittää, millaiset taustatekijät tehokkuuteen vaikuttavat kustannusten lisäksi. Menetelmänä tutkielmassa käytetään epäparametrista Data Envelopment Analysis -menetelmää. Menetelmä pyrkii aineiston perusteella estimoimaan tehokkuusrintaman. Mikäli toimija (tässä tapauksessa valtio) on tehokkuusrintamalla, se saa tehokkuusluvun yksi. Mikäli aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että samoilla panoksilla voisi saada paremman tuotoksen aikaan (tai saman tuotoksen pienemmillä panoksilla), toimija saa tehokkuusluvun, joka on pienempi kuin yksi. Erilaisilla toisen vaiheen menetelmillä voidaan selvittää, mistä tehokkuusluku johtuu ja mitä tehokkuuden parantamiseksi voitaisiin tehdä. Tässä tutkielmassa maan tehokkuuden mukaista järjestyslukua analysoidaan lineaarisella regressiolla, jonka selittävinä tekijöinä on erilaisia terveydenhuollon ja yhteiskunnan taustamuuttujia. Terveydenhuollon tuotosta estimoidaan tässä eliniänodotteella sekä lapsikuolleisuudella. Terveydenhuollon panoksina käytetään terveydenhuollon kustannuksia, lääkäreiden määrää tuhatta asukasta kohti sekä sairaalan vuodepaikkojen määrää. Toisessa vaiheessa käytetään lisäksi elintapoja, yhteiskuntaa sekä terveydenhuoltojärjestelmää kuvaavia muuttujia, muiden muassa terveydenhuollon rahoitusta, portinvartiointijärjestelmää, hedelmien ja vihannesten kulutusta sekä gini-indeksiä. 34 OECD-maasta vuosina 2007 ja 2014 tehokkaita oli 17 ja 18. Tehokkaissa maissa on sekä korkean että matalan eliniänodotteen maita. Toisen vaiheen analyysien perusteella portinvartiointi-järjestelmä vähentää tehokkuutta, sen sijaan terveystavoitteiden seuranta lisää tehokkuutta. Portinvartiointijärjestelmä tarkoittaa, että erikoissairaanhoitoon pääsemiseen tarvitaan perusterveydenhuollon lääkärin lähete. Suomen osalta tuotokset eli eliniänodote ja lapsikuolleisuus ovat huippuluokkaa. Kuitenkin kustannusten kasvu on taitettava ja siihen tähtää esimerkiksi tulossa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän uudistus. Tässä tutkimuksessa osoitetaan, että esimerkiksi portinvartiointijärjestelmä heikentää tehokkuutta ja sen vähentämistä kannattaisi pohtia. Teknologian kehittyessä terveydenhuolto on uudenlaisten haasteiden edessä ja jatkuva tutkimuksen teko on välttämätöntä, jotta huomataan johtavatko muutokset oikeaan suuntaan eli kohti väestön parempaa terveydentilaa.