Browsing by Subject "Degrowth"

Pro gradu -tutkielman aiheena on talouden kasvukriittinen degrowth-ilmiö. Degrowth on lähtöisin Ranskasta ja sen isänä pidetään emeritusprofessori Serge Latouchea. Degrowth-termi on tunnettu lähinnä läntissä teollisuusmaissa, joiden hyvinvointi ja toiminta perustuvat taloudelliseen kasvuun. Tutkielma kuuluu yhteiskuntapolitiikan alaan. Degrowth löytyi tutkielman keskeiseksi aiheeksi tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin kuuluvan heikkojen signaalein etsinnän avulla. Kronologisesti tarkasteltuna työ on edennyt menetelmä edellä, mikä tarkoittaa metodin valintaa ennen tutkimusaiheen löytymistä. Näin tehtynä työn ensimmäinen lähtökohta oli löytää käytettävästä aineistosta ilmiöitä, jotka eivät ole vielä yleisesti tiedettyjä trendejä. Tämän vaiheen jälkeen oli mahdollisuus syventyä heikoista signaaleista muodostuneen ilmiön kuvaukseen ja luonteeseen. Löydöksen ja rajauksen tuloksena syntyi tutkielman tavoite selvittää mikä degrowth on ja miten se ilmenee aineistosta. Tutkielman aineistona on noin puolen vuoden ajan painetuista sanoma- ja aikakauslehdistä kerätty artikkeliotos sekä degrowthia käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja aiheesta kirjoitettuja artikkeleita. Lehtiartikkeleiden aiheita ja tekstejä analysoimalla oli tavoitteena löytää mahdollisesti hajallaan eri artikkeleissa olevia merkkejä, jotka teemoittain yhdistettyinä muodostavat vahvistumassa olevan yhteiskunnallisen ilmiön. Heikkojen signaalien luonteeseen kuuluu olennaisesti niiden hetkellisyys: ne joka vahvistuvat tunnetuksi trendiksi tai häviävät kokonaan ilman, että niistä tulee tunnettuja. Menetelmän heikkojen signaalien etsintä on yhteiskuntapolitiikan opinnäytteissä varsin harvoin käytetty. Aineiston analyysin avulla löytyi kolme ilmiötä, joista degrowth valikoitui tarkemman tarkastelun kohteeksi. Muut ilmiöt ovat näyttäytyminen ja pelon yhteiskunta, joihin tutkielmassa ei syvennytä, mutta jotka kuitenkin pääpiirteittäin kuvataan. Tämä on perusteltua siksi, että siten tulee näkyväksi muun muassa menetelmän ominaisuus työvälineenä havaita useita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja toisaalta siksi, että tuloksellisesti eri ilmiöt on mahdollista asettaa keskenään vertailuasemaan esimerkiksi vahvuutensa perusteella. Näyttäytyminen sisältää ihmisten halun ja tavoitteen tehdä itsestään brändi. Pelon yhteiskunta liittyy ihmisten valintoihin suojautua uhiksi koetuilta asioilta ja torjua niitä esimerkiksi teknisen valvonnan ja torjunnan keinoin. Degrowth on aineiston tulkinnan perusteella ilmiönä olemassa, mutta ei kovin vahva. Se on jatkumoa talouskasvuun kriittisesti suhtautuvien liikkeiden ketjussa, joka on syntynyt erityisesti kapitalistista markkinataloutta arvostelevien toimijoiden kannanottojen tuloksena. Degrowthin uutuutta kuvaa muun muassa se, että termillä ei ole vielä vakiintunutta suomennosta. Siitä käytetään muun muassa sanoja kohtuullistaminen, kasvuton yhteiskunta, ei-kasvu. Ilmiönä sitä nimitetään liikkeeksi, ideologiaksi ja ajatteluksi. Tutkielman johtopäätöksinä todetaan degrowthin olevan yhteiskunnallisena ilmiönä olemassa, joskin heikkona. Signaaleita siitä löytyy media-aineistosta, ei varsinaisesti degrowthiksi nimettyinä, mutta aiheista ja teksteistä tulkittuina. Menetelmällisenä johtopäätöksenä todetaan heikkojen signaalien etsinnän olevan käyttökelpoinen ja kiinnostava metodi yhteiskuntapoliittisessa tutkimuksessa.