Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Feminismi"

Sort by: Order: Results:

  • Itsenäistä naispolitiikkaa ja puoluepolitiikkaan vaikuttamista : Uudenlaisen kaksoisstrategian määrittelyä Vasemmistonaisten perustamisvaiheessa 1988-1990 
    Korpinurmi, Riikka (2018)
    Tutkin Vasemmistonaisten kaksoisstrategiaa, eli tapaa toimia osana vasemmistolaista puoluetta ja hoitaa sen naisjärjestölliset tehtävät sekä pyrkimyksenä toimia samaan aikaan osana itsenäistä naisliikettä ja muotoilla oman naispolitiikan sisältöjä. Tutkin Vasemmistonaisten perustamista lokakuussa 1990 sekä naisverkoston perustamista edeltävää valmistelutyötä Suomen Naisten Demokraattisessa Liitossa (SNDL) vuosina 1988-1990. Kysyn, miten tässä murroskohdassa erillistä naistoimintaa ja toisaalta uuteen puolueeseen kiinnittymistä perustellaan. Tutkimusajankohtanani suomalainen vasemmistolaisuus oli murroskohdassa, kun kansandemokraattinen liike osapuolitaisteluineen oli tullut tiensä päähän. Vanhan naisliiton lopettamisen ja uuden naisverkoston perustamisen taustalla vaikuttivat vahvasti myös keskustelut, joita käytiin Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) ja Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) toiminnan uudistamisesta perustamalla uusi puolue, Vasemmistoliitto. Tärkeimmät lähteeni ovat SNDL:n ja Vasemmistonaisten Pippuri-lehti, SNDL:n viimeisten liittokokousten materiaalit, vuonna 1988 pidetyn Akanvirtaa uuteen -naisfoorumin materiaalit, Vasemmistonaisten perustavan kokouksen ja sen yhteydessä pidetyn Vastustamaton arki -naisfoorumin ja näitä valmistelevien työryhmien materiaalit sekä toimittamani Vasemmistonaisten 20-vuotisjuhlajulkaisu vuodelta 2010 sekä Sirpa Puhakan kirjoittama kirja Vasemmistoliiton synnystä. Pyrin näyttämään, kuinka SNDL:n ja Vasemmistonaisten keskustelut ovat osa feministisessä liikkeessä käytyjä keskusteluja, erityisesti feminismin toista aaltoa sekä niin kutsutuissa uusissa yhteiskunnallisissa liikkeissä käytyjä keskusteluja ja tapoja toimia politiikassa. Puolueiden naisjärjestöillä on pitkät perinteet Suomessa. Osoitan kuinka Vasemmistonaisten kaksoisstrategia ei ole vain vanhan perinteen jatkamista, vaan sille pyrittiin uuden naisverkoston perustamisvaiheessa antamaan myös uudenlaisia naispoliittisia sisältöjä, joilla pyrittiin myös luomaan uudenlaisia tapoja toimia politiikassa. Toisaalta Vasemmistonaiset näkivät itsensä myös osana pitkää työläisnaisten ketjua ja oman liikkeen historia oli vuonna 1990 läsnä esimerkiksi työläisnaisliikkeen 90-vuotisjuhlina ja historiankeruuprojektina. Kaksoisstrategia ei siis ole muuttumaton, vaan on saanut erilaisia sisältöjä eri aikakausina ja erilaisissa poliittisissa ideologioissa. Suhde erilliseen naistoimintaan on ollut Suomessa ja muualla erityisen jännittynyt vasemmistolaisessa liikkeessä, sillä se rikkoo ajatusta työläisten yhteisestä taistelusta. Erillistä naistoimintaa puolustettiin tutkimusajankohtanani paljon, mutta muunlaisiakin tapoja tehdä naispolitiikkaa puoluepolitiikassa pohdittiin. SNDL:ssä keskusteltiin aktiivisesti siitä, lähtevätkö naiset mukaan perusteilla olevaan Vasemmistoliittoon. Kritiikki miesvaltaista puoluepolitiikkaa sekä ammattiyhdistysliikettä kohtaan oli vahvaa. SNDL asetti mukaan tulolleen uuteen puolueeseen myös selkeät ehdot. SNDL:ssä pyrittiin sen viimeisinä vuosina saamaan naistoiminnalle enemmän arvostusta, jotta sitä ei nähtäisi vain esipoliittisena toimintana. Tämä näkyi pyrkimyksenä tehdä naisliitosta entistä selkeämmin poliittinen naisjärjestö ja myös feministinen diskurssi oli SNDL:n viimeisinä vuosina vahvaa. Feminismin vaikutus näkyi myös uuden naisverkoston valmistelussa ja perustavan kokouksen ja sen yhteydessä pidetyn naisfoorumin sisällöissä.
  • Naisten kesken : miten hoivan logiikka ohjaa naisten uraryhmän Ompeluseuran ylläpitämistä sosiaalisessa mediassa? 
    Zidan, Aishi (2020)
    Sosiaalista mediaa hyödyntävistä naisten uraverkostoista on tullut suosittuja Suomessa, mutta niitä on ehditty tutkia vasta vähän. Tutkielma kysyykin, millaisesta ilmiöstä näissä ryhmissä on kyse. Kysymystä lähestytään käyttäen esimerkkinä lähes 34 000 jäsenen Facebook-ryhmää Ompeluseuraa, jossa naiset ja sukupuolivähemmistöt keskustelevat työelämään liittyvistä kysymyksistä. Ompeluseura on myös esimerkki siitä, miten vapaaehtoisilla ylläpitäjillä on keskeinen rooli verkkoyhteisöjen rakentajina. Viime vuosina ylläpitämisen tutkimus on keskittynyt sosiaalisen median alustojen vastuuseen sekä kaupalliseen moderointiin. Tutkielma paikkaa tätä aukkoa kysyessään, miten naisten uraryhmiä ylläpidetään sosiaalisessa mediassa ihmisen ja teknologian yhteistyössä. Tutkielman keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimi Jenny Preecen määritelmä verkkoyhteisöjen luonteesta. Tätä määritelmää täydennetään muun muassa Barry Wellmanin verkostotutkimukseen perustuvalla lähestymistavalla. Ompeluseuraa tarkastellaan osana sosiaalista mediaa hyödyntävää feminististä aktivismia käyttäen erityisesti Katie Blevinsin määritelmää sosiaalisen median feminististä tietoisuutta levittävistä yhteisöistä. Vapaaehtoista ylläpitämistä tarkastellaan hoivan logiikan käsitteen kautta. Käsite perustuu Annemarie Molin työhön, jota Minna Ruckenstein ja Linda Lisa Maria Turunen ovat kehittäneet tutkiessaan kaupallista moderointia. Hoivan logiikkaa noudattavassa ylläpitämisessä päätöksiä pohditaan vuorovaikutuksessa ajatellen yhteisön kulttuuria. Tutkielman aineistona toimivat Ompeluseuran perustajien, ylläpitäjien ja jäsenten teemahaastattelut. Analyysimenetelmänä toimi teemoittelu, jonka avulla pyrittiin tarkastelemaan erityisesti Ompeluseuran luonnetta, tavoitteita, ryhmän merkitystä haastateltaville, osallistumisen motiiveja sekä ylläpidon logiikkaa. Myös sukupuolen ja alustan merkitystä analysoitiin omina teemoinaan. Ompeluseuraa voi pitää luonteeltaan verkkoyhteisönä, joka on muovautunut yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille. Ryhmän jäsenet hakivat Ompeluseurasta vertaistukea ja tietoa. Vuorovaikutusta ohjasi vahvasti Nancy Baymin kuvaama ystävällisyyden etiikka, jossa jäsenet pyrkivät välttämään konflikteja. Ompeluseuraa voi pitää myös sosiaalista mediaa hyödyntävänä feminististä tietoisuutta levittävänä yhteisönä. Ryhmän selvä yhteinen tarkoitus oli tasa-arvon edistäminen työelämässä. Tähän pyrittiin erityisesti tukemalla yksilöitä, vaikka toiminnan toivottiin edesauttavan myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Vaikka voimaannuttamisen kohteena olivat yksilöt, ylläpitämisen kohteena oli yhteisö. Ylläpitämisen keskeiseksi tavoitteeksi oli muodostunut Ompeluseuran hyvähenkiseksi kuvaillun kulttuurin vaaliminen hoivan logiikan keinoja noudattaen. Myös jäsenet osallistuivat tähän hoivaamiseen aktiivisesti. Tutkielma laajentaa kuvaa erityisesti tavoista, joilla vapaaehtoiset ylläpitäjät hoivaavat yhteiskunnallista yhteisöä, joka ei ole järjestäytynyt. Feministisyys oli keskeinen osa ryhmän luonnetta, mutta liian poliittisuuden pelättiin myös vaarantavan hoivan kohteen eli Ompeluseuran hengen. Hoiva oli tässä suhteessa monimutkaista tasapainoilua. Tutkielma täydentää myös kuvaa verkkoyhteisöjen ylläpitäjien, jäsenten ja alustan välisestä vuorovaikutuksesta. Facebook nähtiin Ompeluseuran synnyn ja kasvun mahdollistaja, mutta se loi myös haasteita hoivalle. Haastateltavat halusivat suojella ryhmää Facebookin kehnona pitämältään keskustelukulttuurilta. Alustan algoritmit taas näyttäytyivät arvaamattomana toimijana hoivan prosesseissa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO