Browsing by Subject "Gambia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)Tutkielmassa analysoidaan siirtotyöläisyyden ja kehityskeskustelun muuttuvaa suhdetta. Nykyisessä kehityskeskustelussa vallitsee etupäässä optimismin ilmapiiri. Tämän optimismin aiheuttaa rahalähetysten kasvu ja niiden oletettu kehityksellinen vaikutus. Siirtotyöläisyyden ja kehityskeskustelun suurempaa kontekstia heijastetaan gambialaisten siirtotyöläisten transnationaalisiin suhteisiin. Yksi tärkeimmistä suhteen ilmentymistä on rahalähetykset. Rahalähetysten kehityksellisiä vaikutuksia, kuten köyhyyden vähentymistä analysoidaan aineistoon perustuen. Ihmisen muuttoliikkeen historia sekä Saharan eteläpuoleisen Afrikan muuttoliikkeen historia käydään läpi historiallisen kontekstin luomiseksi. Saharan eteläpuoleisen Afrikan alueen yleispiirteet, talouden tilanne ja osa maailmankaupassa avaa taloudellista näkökulmaa tilanteeseen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten rahalähetykset vaikuttavat Gambian tilanteeseen. Tutkielmassa metodeina on käytetty tapaustutkimuksena viittä Suomessa asuvan gambialaisen siirtotyöläisen haastattelua. Haastattelut jaettiin keskeisiin teemoihin, joita analysoitiin transnationalistisen muuttoliikkeen teorian kautta. Tarkoituksena on transnationalismin viitekehyksen kautta tutkia niitä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutusmahdollisuuksia, joita gambialaisilla siirtotyöntekijöillä on. Näitä subjektiivisesti koettuja vaikutusmahdollisuuksia heijastetaan muuhun aihetta laajemmin tutkivaan aineistoon. Aineistossa käydään läpi myös kehitysajattelun historiaa. Siirtotyöläisyyteen on suhtauduttu eri aikoina hyvin eri tavoin; 1960-luvulla siirtotyöläisyyden nähtiin tuovan hyvinvointia ja kehitystä kehitysmaihin. Siirtotyöläisyys nähtiin keskeiseksi kehitykselle, koska sen nähtiin tuovan optimaalista työvoiman uudelleen jakoa tarvituille paikoille. 1970-luvulla taas näkökulma oli täysin vastakkainen. Siirtotyöläisyyden nähtiin aiheuttavan sekä epätasa-arvoa että riippuvuutta teollisuusmaihin nähden. 1980- ja 1990-luvuilla ryhdyttiin yhdistelemään eri teorioita ja tutkimaan muuttoa perheen kannalta, eikä yksilön kuten siihen asti. 2000-luvulle tultaessa siirtotyöläisyydestä on taas ruvettu puhumaan kehitystä lisäävänä tekijänä. Syynä tähän on jatkuvasti kasvussa olevat rahalähetykset, joiden kautta siirtotyöläisistä ollan ryhdytty puhumaan kehityksen tärkeinä toimijoina. Rahalähetysten kehityksellisestä vaikutuksesta on todistusaineistoa, mutta sen perusteella on mahdotonta tehdä yleistävää päätelmää niiden positiivisista vaikutuksista. Gambialaisten siirtotyöläisten lähettämien rahalähetysten vaikutus on merkittävää perheiden tasolla. Suurempaa vaikutusta Gambian valtioon on vaikea todistaa aineiston perusteella. Siirtotyöläisyyden, varsinkin Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan siirtotyöläisyyden mittoja on liioiteltu. Suurin osa muuttoliikkeestä tapahtuu edelleen mantereen sisällä. Tästä ei ole luotettavaa tietoa, koska alueelta puuttuu usein tarkat väestönlaskentaan perustuvat tiedot. Alueen muuttoa koskeva tutkimus on myös keskittynyt kriisimuuttoon, jolloin niin sanottu normaali muutto jää tutkimatta. Tämä vääristää alueen tutkimuksen tuloksia. Kehityskeskusteluissa on myös usein ajateltu, että ihmiset haluavat pysyä paikallaan. Siksi lisääntynyt muuttoliike, mikä saattaa olla aivan normaalia, nähdään usein valitettavana asiana.
-
(2013)This Master’s Thesis studies the multi-local family ties, transnational practices and social dynamics behind remittances in the context of Senegalese and Gambian migrants in Finland. Transnationalism refers to the ways migrants continue to be active in communities of origin, and thus participate in familial, social, economic, religious, political and cultural processes that span across national, geographic and cultural borders. This study focuses on transnationalism in the sphere of family life. Transnationalism is a central approach in contemporary international migration scholarship, and has gradually gained attention in the Finnish context. Migration in the West African countries of Senegal and Gambia is a common way of achieving socio-economic upward mobility and transnational practices of migrants are prevalent. The research questions of this Thesis are: 1) How family ties in Finland shape the transnational engagement of Senegambian migrants? and 2) How expectations of remittances shape the transnational family ties of Senegambian migrants, and how are remittances negotiated? In answering these questions the study draws from the theoretical orientation of transnationalism and the formulation of transnationalism as social spaces. In addition, concepts of relativizing and frontiering and an analytical framework of asymmetries in transnational relations are employed. The data of the study is gathered by conducting 12 semi-structured interviews with Senegalese and Gambian migrants residing in Finland, mapping the participants’ transnational relations and practices, ties and opportunities in Finland, and representations related to migration in Senegal and Gambia. The methods of qualitative analysis employed are thematic analysis and an analysis strategy of multiple case design. The findings show that the participants of the study are engaged in transnational practices that mostly locate themselves in the sphere of family life. At the same time, nearly all participants have family ties with Finns, which enables mobility and transnationalism, but at the same time attaches migrants to Finland in a way that also has implications for the transnational engagement. Migrants’ family and migration trajectories are shaped by different familial obligations and socio-economic opportunity structures in the different locations of the transnational social space. Transnational family ties are reproduced through communication and remittances, but due to high expectations of remittances, relationships are continuously negotiated. Remittances are shaped by cultural dynamics and norms associated with an ‘African family’ are reproduced, but also questioned. However, frustration in transnational relations can be better explained by examining spatial dynamics, and looking into the asymmetries within transnational relations. The study provides important sociological information on the role of transnationalism among migrant groups in Finland. It also shows the need for further study and to bridge the gap between research on transnational families and bi-cultural families.
Now showing items 1-2 of 2