Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Google Trends"

Sort by: Order: Results:

  • Järvenpää, Timo (2017)
    Asunnot muodostavat merkittävän osan suomalaisten varallisuudesta. Tässä tutkielmassa esitellään asuntomarkkinoiden informaationhakumalli, jonka avulla muodostetaan intuitio siitä, miten asuntoa hankkivien hakuaktiivisuus vaikuttaa kolmeen asuntomarkkinoiden muuttujaan: asuntojen hintoihin, asuntokauppojen lukumääriin sekä asuntojen myyntiaikoihin. Mallin tuomaa intuitiota hyödynnetään selvittämällä, auttaako Google Trends -hakuindeksi ennustamaan edellä mainittuja muuttujia Suomen asuntomarkkinoilla. Aiemmassa tutkimuksessa Google-hakujen on havaittu auttavan ennustamaan moninaisia talouden ilmiöitä. Hakuaktiivisuuden nousun havaitaan teoreettisen mallin perusteella lisäävän asuntokauppojen lukumäärää ja lyhentävän myyntiaikoja, mutta vaikutus asuntojen hintoihin on epävarma. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan Granger-kausaalisuuden avulla, sisältävätkö Google-haut ennustamisen kannalta hyödyllistä informaatiota asuntomarkkinamuuttujista. Kustakin muuttujasta muodostetaan myös yksinkertainen, koko saatavilla olevaan historiaan sovitettava autoregressiivinen vertailumalli, josta tehdään Google-indeksillä laajennettu versio. Vertailumalleja ja Google-indeksillä laajennettuja malleja verrataan korjatun selitysasteen sekä Akaiken ja Schwarzin informaatiokriteereiden avulla. Google-hakujen ennustekykyä arvioidaan jakamalla data estimointiperiodiin ja ennusteperiodiin sekä simuloimalla reaaliaikaista ennustamista. Tutkielmassa analysoidaan seitsemän erilaista Google-haut sisältävää ennustespesifikaatiota. Google-hakujen havaitaan Granger-aiheuttavan hintoja ja markkinointiaikoja. Koko historiaan sovitettujen autoregressiivisten mallien perusteella Google-hakutermien kertoimet eivät noudata johdonmukaisesti teoreettisen mallin mukaisia merkkejä. Sekä markkinointiaika- että lukumäärämalleissa Google-termit saavat sekä negatiivisia että positiivisia arvoja. Google-hakujen havaitaan parantavan nykyisyyden hintaennusteita absoluuttisella keskivirheellä mitattuna yhtä lukuun ottamatta kaikilla spesifikaatioilla, mutta ennustevirheiden erot eivät Diebold-Mariano-testin perusteella pääsääntöisesti kuitenkaan eroa tilastollisesti merkitsevästi nollasta. Lukumäärien nykyisen arvon ennusteissa Google-haut tuottavat useassa spesifikaatiossa merkittävästi suurempia ennustevirheitä kuin vertailumallit. Yhden kuukauden päähän ennustettaessa internethaut kuitenkin vaikuttavat pienentävän lukumäärien ja hintojen ennustevirheitä. Paneelidataspesifikaatiolla sekä hinta- että lukumääräennusteet ovat tarkempia internethakuja hyödyntämällä. Tulosten perusteella Google-hakujen hyödyllisyys asuntomarkkinoiden ennustamisessa on altis mallin spesifikaatiolle eivätkä Google-haut pysty johdonmukaisesti parantamaan ennusteita kaikilla muuttujilla.
  • Haimi, Pekka (2023)
    Google Trends -palvelun tarjoamaa hakuintensiteettiaineistoa on hyödynnetty kansainvälisessä tieteellisessä tutkimuksessa lähes kaksi vuosikymmentä. Suomessa sen käyttö on rajoittunut yhteiskunnallisessa tutkimuksessa lähinnä taloustieteellisiin sovelluksiin, kuten työttömyyden mallintamiseen. Yhdysvalloissa Google Trends -dataa on hyödynnetty syntyvyyslukujen ennustamiseen koronapandemian alkuvaiheilla. Syntyvyyslukujen ennustaminen lähitulevaisuuteen on vaikeaa äkillisten ja yhteiskunnallisesti merkittävien käännekohtien tapahtuessa. Tässä työssä selvitettiin onko hakukoneaineiston avulla mahdollista parantaa syntyvyyden ennustemallien tarkkuutta Suomessa. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen tarjoamaa tietoa kuukausittain elävänä syntyneiden lasten lukumäärästä aikavälillä tammikuu 2010 - heinäkuu 2022. Aineisto jaettiin kaikkiin elävänä syntyneisiin lapsiin ja esikoisina syntyneisiin lapsiin. Hakutermien hakuintensiteettiaineisto ladattiin R-ohjelmistolla Google Trends -palvelusta. Tutkittavat hakutermit liittyvät raskauden alkuvaiheisiin eli sanoihin, joita todennäköisesti haetaan raskauden alkuvaiheessa. Historiallisesta datasta muodostettua SARIMA-ennustemallia verrattiin SARIMAX-ennustemalliin, johon oli lisätty hakutermit ulkoisina selittävinä tekijöinä. Tulosten perusteella ennustemallin tarkkuus parani esikoisaineistolla 4 % ja kaikkien syntyneiden aineistolla 10 % lisäämällä hakutermit ulkoisina selittävinä tekijöinä. Pandemian alkuvaiheen kohdalla hakutermit sisältävä ennustemalli ei kuitenkaan parantanut ennusteen tarkkuutta, kun taas loppukeväästä 2021 eteenpäin hakutermien lisääminen ennustemalliin paransi ennusteen tarkkuutta. Hakutermien välillä oli eroja ja osa jopa heikensi ennustemallin tarkkuutta. Parhaiksi ennustemalleiksi valikoitui useamman hakutermin sisältävät ennustemallit. Tulosten perusteella hakukoneaineistoa voidaan käyttää väestötieteellisten ilmiöiden mallintamiseen Suomessa. Harvinaisempien hakutermien ja tarkemman alueellisen rajauksen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin rajoitteita.