Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Itsemääräämisoikeus"

Sort by: Order: Results:

  • Ahlman, Sari (2017)
    Sosiaalihuoltolain uudistus 2015 on tuonut laajalti muutoksia asiakkaan oikeusturvaan ja lisännyt hänen itsemääräämisoikeuttaan hoito- ja päätöksentekoprosesseissa. Lain uudistuksen myötä myös asiakkaan oikeutta päästä kiireellisesti palvelujärjestelmän piiriin on korostettu. Tämä on tarkoittanut asiakkaan tilanteen kartoituksen aloittamista viivytyksettä sosiaalityön ammattilaisen toimesta ja palveluprosessin aloittamista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lain voidaan katsoa lisänneen asiakaslähtöisen työn toteutumista, jossa korostuvat asiakkaan etu sekä ennaltaehkäisevän työn merkitys. Tämän tutkimuksen pääpaino on asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen sosiaalityön dokumenteissa. Kohteena ovat Espoon aikuissosiaalityöhön saapuneet sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset ja yhteydenotot, jotka laadittiin ajalla 18.11.2015–8.11.2016. Kohderyhmäksi valikoituivat kaikki otanta-aikana 65 vuotta täyttäneet tai sitä vanhemmat aikuissosiaalityön asiakkaat. Tutkimustehtävänä on tarkastella, miten lainsäädännön asettamat tavoitteet ja rajat ovat konkretisoituneet sosiaalityössä ja mikä merkitys juridisella ohjeistuksella on erityistä tukea tarvitsevien tuen tarpeisiin vastaamisessa. Aineisto koostuu aikuissosiaalityöhön saapuneista 44:stä sosiaalihuoltolain mukaisesta ilmoituksesta ja yhteydenotosta sekä 46:sta palvelutarpeenarviosta. Tutkimuksen lähestymistapa on sosiaalinen konstruktionismi ja institutionaalinen etnografia, joissa molemmissa korostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta muodostunut todellisuus. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt laadulliseen tutkimusperinteeseen liittyvää sisällönanalyysiä. Keskeisiksi tutkimustuloksiksi itsemääräämisoikeuden tarkastelussa nousevat ikääntyneiden asiakkaiden toimintakyvyn puutteet. Suurella osalla toimintakyky on heikentynyt huomattavasti, joka vaikuttaa asiakkaan jokapäiväiseen selviytymiseen ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Toisena itsemääräämisoikeuden toteutumista rajoittavana tekijänä ovat vallitsevan palvelujärjestelmän jäykät toimintakäytänteet ja lain tulkittavuuden ongelmat harkintatilanteissa. Asiakastyössä asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat lisäksi työn resurssointiin liittyvät seikat, kuten henkilökunnan riittämättömyys ja heidän kykynsä vastata asiakkaan tarpeisiin lain asettamissa rajoissa. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on yksi johtavista sosiaalityöntyön periaatteista. Tämä on nähtävissä selkeästi myös asiakastyön kirjauksissa. Sosiaalityöntekijät kunnioittavat asiakkaan itsemääräämisoikeutta mahdollisimman laajasti ja asiakaslähtöisesti palvelujärjestelmän rajoitteista ja ohjeistuksista huolimatta. Vaikka asiakkaan itsemääräämisoikeus on työn keskiössä, sosiaalityöntekijät joutuvat toisinaan rajaamaan asiakkaan oikeutta itsemääräämiseen. Nämä koskevat tilanteita, joissa asiakkaan toimintakyky on huomattavasti alentunut ja hänen kykynsä hahmottaa omaa tilannettaan on puutteellinen. Sosiaalityöntekijät joutuvat tällöin ammattieettisistä syistä tekemään päätöksiä turvatakseen asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden näiden vastustuksesta huolimatta.
  • Pääskynkivi-Koskinen, Leena (2018)
    Ikääntyneiden osuuden väestöstä ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Terveiden ja toimintakykyisten eläkeläisten lisäksi myös runsaan avun tarvitsijoiden määrä lisääntyy. Itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille ikään tai terveydentilaan katsomatta. Heikkokuntoisten ja muistisairaiden vanhusten kohdalla sen ylittäminen voi kuitenkin olla tarpeellista heidän oman turvallisuutensa vuoksi. Itsemääräämisoikeuden rajaamisen tulisi kuitenkin olla viimesijainen vaihtoehto ja sitä ennen tulisi olla selvitettynä asiakkaan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon erilaisten tukitoimien avulla. Tutkimus kohdistuu vanhuksiin, joilla on todettu ympärivuorokautisen avun tarve ja he ovat saaneet myönteisen päätöksen tehostetun palveluasumisen tarpeesta. Aineistona on 217 kappaletta SAP- selvitys lomakkeita (selvitä-arvioi-palveluohjaa), joista on tutkittu asiakkaan osallisuuden näkymistä sekä itsemääräämisoikeuden toteutumista tehostettuun palveluasumiseen hakeutumisprosessissa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää tekijöitä, joilla on yhteys asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen sekä toteutumatta jäämiseen. Asiakirja-aineistosta on poimittu oleelliset muuttujat luotuun havaintomatriisiin ja saatu aineisto on analysoitu kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä ja ristiintaulukoinnilla. Havaintomatriisiin poimittiin tietoja asiakkaiden osallistumisesta SAP-selvityksen tekemiseen, mielipiteestä haettuun palveluun, terveydentilasta ja omaisista. Asiakirjoista on poimittu myös tekstiotteita, jotka on luokiteltu ja esitetty laadullisin menetelmin. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneviä aikaisempien tulosten kanssa. Aineiston perusteella on olemassa merkittävä vähemmistö, joka ei pääse osalliseksi oman asiansa käsittelyyn. Muistisairaiden osuus ulkopuolelle jäävistä on suurin. Lisäksi asiakkaiden mainittu sekavuus on yhteydessä osallisuuden toteutumattomuuteen. Usein osallistuminen näyttäytyi asiakirjaotteiden perusteella symboliselta ja omaiset ohittivat vanhusten toimijuuden. Suurin osa vanhuksista, joiden kanssa tehostetun palveluasumisen tarpeesta on keskusteltu suhtautuvat asiaan myönteisesti ja siten heidän itsemääräämisoikeuttaan on noudatettu. Yllättävänä voidaan pitää sitä pientä vähemmistöä, joka on vastustanut hoiva-asumista, mutta heidän itsemääräämisoikeutensa ylittämistä ei ole perusteluja SAP-selvityksissä. Tulosten perusteella myös osallisuuden näkymisessä SAP-selvityksissä on eroja selvityksen tehneiden työntekijäryhmien kesken. Sosiaalityöntekijöiden kirjoittamissa SAP-selvityksissä asiakkaiden osallisuus on kirjoitettu useimmin näkyviin. Tutkimuksen tulosten perusteella vanhusten osallisuuteen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseen tulee kiinnittää huomiota. Vanhukset jäävät usein rutiininomaisesti sivuun päätöksenteossa ja asiantuntijoiden sekä omaisten asiantuntijuus on määräävää. Myös SAP-selvitykset näyttäytyivät tutkimuksen näkökulmasta usein puutteellisesti kirjoitetulta ja puuttuvia tietoja oli paljon. Asiakkaiden tasapuolisen kohtelun takaamiseksi myös kirjaamista tulee kehittää.