Browsing by Subject "Jäte"

Kasvava kulutus tuo mukanaan ongelmia maapallon kestokyvylle. Yksi keskeisimmistä ongelmista on jäte. Jätettä syntyy paljon, koska kulutamme niin paljon. Suomessa jätettä hallitaan kunnallisella jätehuollolla, jonka kehittymiseen on vaikuttanut ympäristötietoisuuden kehittyminen. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut rakenteeltaan merkittävästi 1960-luvulta eteenpäin. Miten jätehuolto on kehittynyt muuttuvan yhteiskunnan mukana ja ympärille? Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen yhteiskuntajätteen historiaa sekä selvitetään mihin tavoitteisiin Suomi on sitoutunut parantaakseen jätehuoltoa ja edistääkseen ympäristönsuojelua. Tutkimuksen aineistona on Suomen Kuvalehdestä aikavälillä 1960–2018 valitut artikkelit. Aineistoa kertyi 1960-luvulta vähän, mutta se riitti muodostamaan hyvän pohjan myöhempien vuosikymmenien jätekeskustelun ymmärtämiselle. Artikkeliaineisto jaettiin sisällönanalyysiä varten kahteen pääkategoriaan jäte sekä jätehuolto ja jätehuollon ratkaisut. Jätettä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä näkökulmia ovat esimerkiksi taloudellinen, poliittinen, kulttuurinen, oikeudellinen ja materialistinen. Tässä tutkimuksessa jätettä käsitellään kansalaisten näkökulmasta: millainen suhde heillä on jätteeseen ja jätehuoltoon tutkimuksen ajanjaksona. Tutkimuksessa selvitetään mitä teemoja ja ratkaisuja aineistosta löytyy jätteeseen ja jätehuoltoon liittyen. Lisäksi aineiston ja tutkimuskirjallisuuden avulla päätellään, miten jätteen käsittely ja jätehuolto muuttuu ihmisten arjessa muuttuvat tutkimukseen valittuna ajanjaksona. Lopuksi tutkimuksessa pohditaan, mitkä tekijät vaikuttavat yksittäisen ihmisen tai organisaatioiden toiminnan muutokseen. Aineistosta on havaittavissa eri vuosikymmenille sopivia teemoja. Luonnonsuojelu ja ympäristöherääminen saivat alkunsa 1970-luvulla. Kaupungistuvassa yhteiskunnassa kasvava jätteen määrä alkoi huolestuttaa aluksi ruohonjuuritasolla, ja huoli levisi lopulta myös politiikkaan ja lainsäädäntöön. Huoli ympäristön kestokyvystä vahvistui 1980-luvulla Suomessa taloudellisen nousukauden aikana, jolloin yksilön vastuu ympäristötoimista tuli mukaan keskusteluun. 1990-luvulla jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä tuli arkisempaa, kun siihen oli yhä enemmän mahdollisuuksia. 1990-luvulla Suomi myös liittyi Euroopan Unioniin ja osaksi sen lainsäädäntöä sekä muita kansainvälisiä sopimuksia. Uuden jätelain avulla korostettiin jo syntyneiden jätteiden ohella myös jätteiden ehkäisyä. 2000-luvulla valtiot tai kaupungit ovat alkaneet asettaa tavoitteita tuleville vuosille ja vuosikymmenille, jolloin haluavat olla esimerkiksi ”zero waste”, luopuneet kivihiilestä energian lähteenä tai muuten vain vähentäneet päästöjään tietyn verran. Positiivisten kehityssuuntien, kuten paremman jätehuollon, ympäristötietoisuuden, jätekansalaisuuden, kiertotalouden ja jätteiden vähenemisen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät suuntaan ja toiseen. Yksittäiset kansalaiset voivat vaikuttaa esittämällä mielipiteitään ja näyttämällä esimerkkiä, mutta viime kädessä yksittäisen ihmisen ja suuren massan toimintaan vaikuttavat yleiset toimintaohjeet ja lainsäädäntö.