Browsing by Subject "Jakamistalous"

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia autokyytien jakamista ja luottamuksen roolia niissä, Facebookin kimppakyyti-ryhmien käyttäjien kokemuksien ja näkemysten avulla. Tutkielmani tavoitteena on siis selvittää ensinnäkin, mikä merkitys luottamuksella on kimppakyydeissä. Seuraavaksi, mitä luottamus tarkoittaa kimppakyytiläisille. Kolmanneksi, miten toisilleen tuntemattomien ihmisten välistä luottamusta voidaan vahvistaa kimppakyytitoiminnassa eli mitkä tekijät vahvistavat ja mitkä heikentävät sitä, haastateltavieni mukaan. On myös tarpeellista selvittää, millaisia kokemuksia haastateltavilla on kimppakyydeistä ja mistä ne syntyvät sekä miten he arvioivat toisen luotettavuutta. Luottamusta tulee tarkastella niin verkkovuorovaikutuksen sekä reaalimaailman vuorovaikutuksen tilanteissa. Tavoitteena on peilata tutkimustuloksia aiempiin tutkimustuloksiin ja aiheesta käytyyn keskusteluun. Ajankohtaiseksi ja yhteiskunnallisesti merkittäväksi aiheen tekee ensinnäkin sen harvinaisuus – luottamusta ja autokyytien jakamista ei ole Suomen kontekstissa tutkittu aiemmin, vaikka luottamuksen sanotaan olevan jakamistalouden pohja. Jakamistalous ja siihen lukeutuvat uudenlaiset liikkumisen muodot ja palvelut ovat myös vasta kehittymäisillään Suomessa. Lisäksi jakamistalouden toiminta parhaimmillaan vaikuttaa ympäristöön, talouteen sekä yhteisöllisyyteen positiivisesti. Tutkielma on laadullinen tutkimus. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta Facebookin kimppakyyti-ryhmän käyttäjää. Haastatteluihin osallistuneet henkilöt olivat käyttäneet kimppakyytejä useita kertoja ja heitä voidaankin kutsua niin sanotuiksi toiminnan edelläkävijöiksi. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että luottamuksen merkitys kimppakyydeissä laskee, kun tarkastellaan yhteiskuntaa, jossa luottamuksen taso on jo valmiiksi korkealla. Lisäksi myös silloin, kun luottamus koetaan automaattisena ja kun luottamus nähdään henkilön ominaisuutena ja riskienottona. Luottamuksen merkityksen väheneminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että luottamuksen merkitys katoaisi. Siitä tulee kuitenkin enemmän tiedostamatonta ja näkymätöntä. Luottamusta vahvistavat tekijät liittyivät erityisesti sujuvuuteen, toisten henkilöiden käyttäytymiseen, kokemuksiin sekä mahdollisuuteen arvioida muita käyttäjiä. Näiden kokemusten ja sujuvuuden voidaankin ehkä sanoa olevan suomalaisessa yhteiskunnassa ja valmiiksi luottavaisten ihmisten keskuudessa niitä tekijöitä, joilla on enemmän merkitystä kimppakyytitoiminnassa, kuin luottamuksella. Lisäksi mahdollisuudet arvioida toisen luotettavuutta, esimerkiksi katsomalla toisen käyttäjän profiilin, näyttäisi olevan tärkeää niin luottamukselle kuin koko kimppakyytitoiminnalle. Uudenlaisissa liikkumisen palveluissa tulisikin panostaa ensikäyttäjien kokemuksiin eli esimerkiksi sujuvuuteen, ja siihen, että he toimivat hyvinä niin sanottuina sosiaalisina todisteina. Palveluissa tulisi myös pyrkiä nostamaan käyttäjien määrää, jotta saavutettaisiin kriittisen massan rajapiste. Lisäksi uusien liikkumisen palveluiden yleistyminen vaatii kansalaisten asennemuutosta omistamista ja kuluttamista kohtaan.