Browsing by Subject "Jussi Halla-aho"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten Jussi Halla-aho rakensi puheenjohtajakautensa aikana kuvaa Suomen kansasta. Tutkielma tutkii kansan rakentamista kolmesta näkökulmasta: Sen sisäryhmän kautta, eli kuka kuuluu kansaan, sen ulkoryhmän kautta, eli kuka ei kuulu kansaan, ja kansan vihollisen eli eliitin kautta. Aineistona toimivat Jussi Halla-ahon puheet ja kirjoitukset hänen puheenjohtajakautensa ajalta vuodelta 2017–2021. Aineistolähteinä ovat Suomen Uutiset, eduskunnan puheenvuorot, Facebook-kirjoitukset ja Halla-ahon kirjoittama artikkeli MTV-uutisiin. Tutkimuksessa käytetään aineiston analysoimiseen teoriakirjallisuutta populismista ohuena ideologiana, jossa keskeiseksi asiaksi nousee populismi kansan ja eliitin vastakkainasetteluna. Kansan ja eliitin vastakkainasettelusta ovat muun muassa kirjoittaneet Cas Mudde ja Jan-Werner Müller. Lisäksi aineistolle hedelmälliseksi nousee Jan Zielonkan teos, jossa hän nostaa populismin keskiöön liberaalin maailmanjärjestyksen ja sen ideoiden vastustamisen. Aineisto näyttää, että kansan edustaminen ja kansan vihollinen, eliitti, olivat keskeisiä teemoja Halla-ahon puheenjohtajuuden ajatusmaailmassa. Aineistossa kansan sisäryhmän rakentamisessa tulee esiin kansa ”tavallisena ihmisenä” tai ”pienenä ihmisenä” jota haittaa muun muassa globalisaatio työpaikkojen siirtyessä muualle. Tavallinen ihminen on myös kulttuurisesti konservatiivinen, sillä hän ei halua kuulla liberaaleista kulttuurisista ideoista, kuten sukupuolen moninaisuudesta. Kansan ulkoryhmä taas rakentuu ensisijaisesti Halla-ahon määrittelemän etnisen suomalaisuuden kautta. Halla-aho näkee maahanmuuttajat ja muslimit kansasta ulkopuoliseksi, ja näkee suomalaisuuden etnisenä konstruktiona. Uhaksi kansalle ja suomalaisuudelle nähdään väestönvaihto ja islamilaiset ideat, sosiaaliturvalla elävät maahanmuuttajat, sekä turvapaikanhakijat, jotka vievät koko ikänsä rehellisesti työtä tehneen natiivin suomalaisen työn hedelmät. Kansan viholliseksi eli eliitiksi asettuvat muut korruptoituneet puolueet, ”mafiaperheet”, Euroopan Unioni ja media. Kansan ja ei-natiivien jaottelu tapahtuu etnisesti, kun taas eliitin ja kansan jaottelu tapahtuu etnisen ryhmän sisällä. Eliitti voi myös asettua ei-natiivien puolelle esimerkiksi ajamalla maahanmuuttoa. Lisäksi eliitti asettuu ajoittain Venäjän ja ”Brysselin herrojen” asialle. Halla-ahon diskurssi asettuu tutkielmassa osaksi Perussuomalaiset-puolueen muutosta maahanmuuttoon keskittyväksi puolueeksi, vaikka Halla-aholla oli myös paljon samanlaista retoriikkaa verrattuna edeltäjäänsä Timo Soiniin, joka toimi Perussuomalaisten puheenjohtajana vuosina 1997–2017, ennen Halla-ahoa. Lisäksi diskurssi asettuu osaksi populismia ohuena ideologiana ja osaksi populismia yleiseurooppalaisena ja osittain amerikkalaisena ilmiönä. Halla ahon retoriikasta löytyikin paljon samanlaisia teemoja esimerkiksi ranskalaisen Kansallisrintama puolueen kanssa.