Browsing by Subject "Kamerun"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2013)Tässä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kamerunilaisten nuorten sosiaalisia representaatioita naispoliitikoista. Naisten poliittisen osallisuuden lisääminen on hyväksytty yhdeksi kehityspolitiikan tavoitteista niin Suomessa kuin maailmallakin. Tavoitteena on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen. Demokratia on keskeneräinen, jopa näennäinen, jos se onnistuu integroimaan vain puolet kansasta osaksi yhteiskuntaa ja päätöksentekoa. Naisten aliedustus politiikassa tarkoittaa käytännössä sitä, että lähes puolet kansasta on marginalisoitunut yksityisen piiriin vailla mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Naisilla on erilaisia positioita eri yhteisöissä ja siten myös tasa-arvon haasteet ja mahdollisuudet ovat erilaisia eri ryhmissä. Tässä tutkielmassa pyritään ymmärtämään kamerunilaisten nuorten näkökulmaa demokratisoitumisprosessiin. Näkökulmana on sosiaalisten representaatioiden teoria, joka edustaa paikallistiedon ja arkiajattelun psykologiaa. Sosiaaliset representaatiot eli jaetut asenteet, arvostukset ja kollektiiviset käsitykset kehystävät koko poliittisen osallisuuden prosessia vaikuttaen sekä naisten haluun osallistua politiikkaan että naispoliitikkojen toimintaympäristöön. Representaatioita tarkastelemalla päästään käsiksi siihen sosiaalisen todellisuuteen, jossa demokratisoitumiseen pyritään. Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2011 Länsi- Kamerunissa. Aineisto koostuu kahdeksan nais-, mies-, ja sekaryhmän fokusryhmäkeskustelusta. Haastateltavat ovat korkeakoulutettuja kamerunilaisia nuoria, jotka todennäköisesti edustavat maan tulevia vallanpitäjiä. Sosiaalinen representaatio naispoliitikoista rakentuu seitsemän ulottuvuudet avulla. Ulottuvuudet ovat Taitavat naiset, Voimakkaat naiset, Tunteelliset naiset, Empaattiset naiset, Heikot naiset, Epäpätevät naiset ja Kovat naiset. Representaatio on dynaaminen ja ulottuvuudet ovat keskenään ristiriitaisia. Representaation ydinkysymys kiteytyy sukupuolten välisen vallanjaon ja vastavuoroisen kunnioituksen ympärille. Kamerunilaiset nuoret arvioivat, muokkaavat ja torjuvat representaatioita arkisessa vuorovaikutuksessa ja siten representaation sisällöstä ja merkityksestä neuvotellaan koko ajan.
-
(2011)Tässä sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan naisten asemaan ja sukupuolten väliseen tasa- arvoon liittyviä puhetapoja kamerunilaisilla tasa-arvokysymysten asiantuntijoilla. Asiantuntijat edustavat erilaisia paikallisia naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviä kansalaisjärjestöjä ja yhdistyksiä. Sukupuolten välisen tasa-arvon kehittäminen ja naisen aseman parantaminen globaalisti ovat olleet viime aikoina pinnalla. Tasa-arvon edistäminen on ollut myös afrikkalaisten yhteiskuntien haasteita jälki-kolonialistisella ajalla. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita mahdollisista ristiriidoista ja jännitteistä, joita syntyy länsimaisten ja paikallisten tasa-arvokäsitysten kohdatessa. Aineistona on sosiaalipsykologian laitoksen tutkimusprojektin yhteydessä Kamerunissa vuonna 2001 naisten asioita ajavien järjestöjen työntekijöillä kerätty haastatteluaineisto, jota lähestytään kielenkäytön sosiaalista todellisuutta rakentavaa luonnetta painottavasta diskursiivisesta näkökulmasta. Metodisesti tutkimuksessa nojaudutaan diskursiivisen sosiaalipsykologian, erityisesti brittiläisen diskursiivisen psykologian ja suomalaisen diskurssianalyysin, epistemologisiin lähtökohtiin ja teoreettis-metodologiseen välineistöön. Tärkeimmät analyyttiset käsitteet ovat tulkintarepertuaari ja subjektipositio. Aineistosta etsittiin puhetapoja mm. paikantamalla retorisia keinoja, joilla erilaisia kantoja faktuaalistetaan. Haastatteluaineistoa lähestytään sosiaalista todellisuutta tuottavana tilanteisena toimintana. Tutkimuksessa keskitytään analysoimaan sitä, miten sekä haastattelija että haastateltavat tarjoavat, haastavat ja tuottavat erilaisia kantoja siitä, mikä naisten asema Kamerunissa on ja miten sitä tulisi parantaa. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisena länsimainen näkökulma naisten asemaan ilmenee haastateltavien puheessa. Tutkimustuloksina löydettiin kaksi laajempaa puhetapaa, joiden alle tulkintarepertuaarit lukeutuivat. Nämä nimettiin 'tasa-arvopuheeksi' ja 'kulttuurieropuheeksi'. Tasa-arvopuheessa tasa-arvo ja naisten aseman parantaminen esitettiin tavoiteltavana päämääränä, ja siinä tuotettiin sosiaalista todellisuutta, jossa naisten asema esitettiin epätasa-arvoisena ja sukupuolten väliset suhteet nähtiin hierarkkisina ja alistavina naisten kannalta. Tämä puhetapa liittyi ensisijaisesti järjestön tehtävään, ja se tulkittiin keinoksi oikeuttaa järjestön toimintaa tasa-arvon edistämiseksi. Tämän puhetavan alla erottui kaksi tulkintarepertuaaria: 'tietämättömyys tasa-arvon esteenä' ja 'uskomukset tasa-arvon esteenä'. Kulttuurieropuheessa haastateltavat rakensivat eroa länsimaisen/eurooppalaisen ja afrikkalaisen/kamerunilaisen kulttuurin välille. Toisaalta länsimainen feminismi tarjosi haastateltaville keinoja samaistua 'yhteiseen taisteluun' naisten oikeuksien puolesta. Toisaalta länsimainen feminismi edusti haastateltaville ei-tavoiteltavaa tilaa, joka näyttäytyi peruuttamattomasti yhteen sovittamattomalta afrikkalaisen naiskuvan kanssa. Kulttuurieropuheen alle hahmottui kaksi erilaista puhetapaa, jotka nimettiin 'tasa-arvo naisten taisteluna' tulkintarepertuaariksi ja 'afrikkalaisen naisen' tulkintarepertuaariksi. Tärkeimpiä lähteitä metodin osalta olivat Potter & Wetherell (1987), Edwards & Potter (1992) sekä Jokinen, Juhila & Suoninen (1993, 1999). Teoreettisessa viitekehyksessä nojauduttiin tasa-arvon teoretisoinnin osalta mm. Anne Maria Hollin (1996, 2003) ja postkoloniaalin feminismin viitekehyksen osalta mm. Chandra Mohantyn (1984, 2003) kirjoituksiin.
-
(2015)Tutkielma käsittelee epävirallisella sektorilla työskenteleviä naisia Yaoundén ja Bamendan kaupungeissa Kamerunissa sekä suomalaisen kansalaisjärjestön Marttaliiton ja paikallisen kotitalousneuvojien järjestön ACESF-CA:n kehityshanketta, jossa naisia koulutetaan ravitsemuksessa ja yrittäjyydessä. Työn tavoitteena on tarkastella hankkeeseen osallistuneiden naisten kokemuksia omista tuloistaan sekä hankkeen käytäntöjä ja päämääriä osana laajempaa antropologista keskustelua naisten asemasta, kehityksestä ja uusliberaalista globalisaatiosta. Tutkimusaineisto on kerätty kolme kuukautta kestäneen etnografisen kenttätyöjakson aikana tammi-maaliskuussa vuonna 2013. Tärkeimpinä metodeina käytettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja ja osallistuvaa havainnointia kehityshankkeen eri tilaisuuksissa sekä edunsaajanaisten keskuudessa. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka Marttaliiton ja ACESF-CA:n kehityshankkeessa näkyvät eri globaalin ja paikallisen tason ideologiat sekä sitä, kuinka näiden ideologioiden eri elementtejä ja järkeistyksiä yhdistyy hankkeessa. Tutkielmassa nostetaan esiin myös se, kuinka naisten taloudellisen roolin tehostuminen on nähty uusliberaalissa kehitysdiskurssissa voimaannuttavana ja feministisessä kritiikissä puolestaan naisten velvollisuuksia ja työtaakkaa lisäävänä. Tälle keskustelulle oleellisia ovat länsimaiset käsitteet uusintamisen ja tuotannon kahtiajaosta sekä uusliberaalin kehitysideologian käsitys rationaalisesta yksilöstä oman onnensa seppänä vapailla markkinoilla. Paikalliset kulttuuriset tekijät otetaan myös huomioon tarkastelemalla paikallisia sukupuoli-ideologioita, jotka idealisoivat naisia äiteinä ja korostavat heidän rooliaan perheen ruokkimisessa. Johtopäätöksenä esitetään, että kehityshankkeessa ei vaikuteta haastavan paikallisia talouteen ja sukupuoleen liittyviä rakenteita eikä länsimaisia uusliberaaleja käsityksiä vaan eri ideologiat toimivat hankkeessa vuorovaikutuksessa keskenään. Naisten työskentely epävirallisella sektorilla ilmentää uusliberalismin kaksijakoista luonnetta, jonka voidaan toisaalta nähdä olevan osasyy naisten marginaaliseen asemaan ja toisaalta tarjoavan ratkaisua sille yksilön kovan työn kautta. Tutkielmassa osoitetaan myös, kuinka naiset itse eivät tee erotusta töidensä välillä länsimaisen uusintavan ja tuotannollisen kahtiajaon mukaan, vaan heidän taloudelliset aktiviteettinsa ovat osa heidän rooliaan äiteinä.
Now showing items 1-3 of 3