Browsing by Subject "Lähiruoka"

REKO on lähiruokapiirimalli, jossa kuluttajat alueellisissa Facebook-ryhmissä tekevät ruokatilauksia paikallisilta ruuantuottajilta ja REKO-jaoissa noutavat tilauksensa suoraan tuottajilta. Tutkielmassa tarkastellaan, mitkä ovat kuluttajien tärkeimmät syyt olla mukana REKO-toiminnassa. Tämän lisäksi REKO-kuluttajia tarkastellaan poliittisen kulutuksen näkökulmasta: millaisia poliittisia kuluttajia he ovat ja minkälaista on REKO:ssa mahdollisesti ilmenevä poliittisuus? REKO on osa laajempaa vaihtoehtoisten ruokaverkostojen ilmiötä. Nämä verkostot tarjoavat valtavirtaiselle ruokajärjestelmälle vaihtoehtoisen väylän ruuankulutukseen, jota voidaan myös pitää kestävämpänä tapana kuluttaa ruokaa. Näkökulmana tutkielmassa on poliittinen kulutus eli miten REKO-kuluttajat huomioivat kulutusvalinnoissaan ympäristön, työntekijöiden tai eläinten hyvinvoinnin sekä harjoittavatko he poliittista ostamista eli buycottia, boikottia tai diskursiivista poliittista kulutusta. Entä käyttävätkö kuluttajat kulutusvalintojaan tietoisena vaikuttamisen välineenä ja uskovatko he omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa kuluttajana? Aineistona tutkielmassa käytetään kymmenen Helsingin kantakaupungin REKO-piirissä mukana olevan kuluttajan teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysin perusteella kuluttajien tärkein peruste ostaa ruokaa REKO:sta on ruuantuottajien ja pientuotannon tukeminen suoraan ilman välikäsiä. Tämän lisäksi kuluttajat kokevat saavansa REKO:sta laadukkaita ja tuoreita elintarvikkeita. Suoraan tuottajalta ostaminen koetaan henkilökohtaiseksi kuluttamisen muodoksi, mikä tekee ruokaketjusta läpinäkyvän ja tarjoaa kuluttajalle laatutakuun sekä mahdollisuuden saada tietoa tuotteiden alkuperästä suoraan tuottajalta. REKO:ssa kuluttajilla on lisäksi mahdollisuus saada eettisesti tuotettua lihaa ja osa haastateltavista pitää REKO:ssa koettavasta nostalgisesta toritunnelmasta. Tämän tutkimuksen perusteella haastateltavia voidaan pitää poliittisina kuluttajina. He toteuttavat monia poliittisen kulutuksen muotoja, erityisesti buycottia, minkä lisäksi jotkut haastateltavat boikotoivat ylikansallisia yrityksiä, toimivat diskursiivisina poliittisina kuluttajina yrittäessään vaikuttaa muihin kuluttajiin ja miettivät myös kokonaiskulutuksensa vähentämistä. Haastateltavat ottavat kulutusvalinnoillaan kantaa erityisesti eläinten hyvinvointiin, mutta myös ympäristön ja työntekijöiden oikeuksien kannalta kestävään kehitykseen ja ruokahävikin vähentämiseen. Haastatellut REKO-kuluttajat tiedostavat siis kulutusvalintojensa yhteiskunnalliset vaikutukset ja usein tietoisuus tästä on noussut mediasta saadun tiedon kautta. Haastateltavat ilmentävät yksilöllistynyttä vastuunottoa, jossa he kokevat velvollisuudekseen kestävien kulutusvalintojen tekemisen, vaikka tiedostavatkin vaikutusmahdollisuuksiensa rajallisuuden. Lisäksi REKO:a voidaan pitää yksilöllistyneen kollektiivisen toiminnan areenana, jossa kuluttajat toteuttavat omia arvojaan ja päämääriään ja toimivat yksilöinä sen sijaan, että olisivat sitoutuneet yhteiseen agendaan tai ideologiaan. REKO tarjoaa vaihtoehtoisena ruuanhankinnan väylänä kuluttajille mahdollisuuden tehdä kestäviä kulutusvalintoja sekä kritisoida valtavirran ruokajärjestelmää, jossa tuottajahinnat on joidenkin haastateltavien mukaan painettu alas. REKO:a ja haastateltavien poliittista kulutusta voidaan täten pitää poliittisen osallistumisen muotona, vaikka haastateltavat eivät itse juuri näekään toimintaansa poliittisena.