Browsing by Subject "Laadullinen sisällönanalyysi"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU:n tekoälyasetuksen valmisteluun liittyviä vaikuttamispyrkimyksiä asetuksen säädäntöprosessin aikana. Tutkielmassa selvitetään sitä, miten näiden intressiryhmien tavoitteet ja vaatimukset eroavat toisistaan, sekä sitä, miten näitä tavoitteita ja vaatimuksia perustellaan ja oikeutetaan. Tekoälyn nähdään edustavan niin merkittävää teknologiaa sen tarjoamien yhteiskunnallisten mahdollisuuksien sekä toisaalta sen tuomien riskien takia, että Euroopan komissio on julkaissut tekoälyn säätelyä koskevan ehdotuksen, johon on pyydetty kommentteja eri osapuolilta. Tähän työhön liittyvä asetusehdotus liittyy Euroopan komission strategiaan digitaalisen valmiuden painopistealueeseen, ja asetuksella tavoitellaan turvallisen perusoikeuksia kunnioittavan tekoälyn käyttöönottoa, parempaa oikeusvarmuutta ja yhtenäisiä eurooppalaisia sisämarkkinoita innovointien ja investointien tukemiseksi. Tämän työn analyysiin valikoitui yhteensä 27 vastausta eri kansalaisjärjestöiltä, kuluttajajärjestöiltä, yrityksiltä ja yritysten etujärjestöiltä. Tämä dokumenttimuotoinen vastausaineisto analysoitiin tutkielmassa teoriaohjatun laadullisen sisällönanalyysin keinoin Atlas.ti -ohjelmiston avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii julkisen oikeuttamisen teoria sekä sosiotekniset kuvitelmat. Julkisen oikeuttamisen teorian avulla analysoidaan niitä maailmoja, joista käsin vastaajat oikeuttavat ja perustelevat omia vaatimuksiaan ja tavoitteitaan. Teoria auttaa tulkitsemaan kiistatilanteita, joissa ihmiset teorian mukaan oikeuttavat väitteitään kontekstisidonnaisesti eri maailmojen argumentein. Alkuperäisessä oikeuttamisteoriassa näitä maailmoja on kuusi: inspiraatio, koti, maine, kansalaisuus, markkinat ja teollinen. Sosiotekniset kuvitelmat puolestaan auttaa tulkitsemaan niitä käsityksiä, joita vastaajilla on tekoälyteknologian suhteesta sosiaaliseen tulevaisuuteen. Analyysi toi esiin yhtäältä kansalaisjärjestöjen ja kuluttajajärjestöjen sekä toisaalta liike-elämän toisistaan poikkeavat näkemykset riskien sijainnista. Kansalaisjärjestöt paikallistavat riskit tekoälyn käytön uhasta ihmisten oikeuksille, kun yritykset ja näiden etujärjestöt löytävät riskit ensisijaisesti lainsäädännön aiheuttamasta uhasta tekoälyinnovaatioille. Tämä näkyy myös tavoitteissa: liike-elämä toivoo enemmän sääntelyn keventämistä, kun kansalais- ja kuluttajajärjestöt tavoittelevat päinvastoin useammin sääntelyn kiristämistä. Oikeuttamisteorian valossa kansalais- ja kuluttajajärjestöt oikeuttavat tavoitteitaan kansalaisuuden maailmasta käsin ja korostavat perusoikeuksia. Liike-elämä painottaa teollisuuden ja markkinoiden maailmojen argumenttien avulla tehokkuutta ja kilpailua. Sääntely on kansalaisjärjestöille useammin teknologialta suojeleva elementti, kun taas yritysmaailman edustajat näkevät sääntelyn rajoittavana ja haittaavana tekijänä. Oikeuttamisen maailmat ja sosiotekniset kuvitelmat paljastavat dynamiikan, jossa teknologisten uhkakuvien ja riskien painottaminen toimii samanaikaisesti kansalaisuuden maailman ihanteiden kanssa ja lainsäädännön riskien korostaminen teknologisten mahdollisuuksien heikentäjänä taas teollisen ja markkinoiden maailman kanssa