Browsing by Subject "Lacan"

Tässä maisterintutkielmassa keskitytään saavuttamattoman halun kokemukseen ja mitattuun minuuteen liittyvään terveemmän minuuden illuusioon. Tutkielma korostaa itsensä mittaamisen merkitystä terveyden edistämisessä ja analysoi sitä Jaques Lacanin saavuttamattoman halun, Michel Foucaultin itsen teknologioiden sekä itsensä hallinnan käsitteen valossa. Tutkimuskysymykset liittyvät terveemmän ideaaliminän muotoutumiseen, puettavien terveyttä mittaavien laitteiden toimijuuteen ja narratiiveihin itsen mittaamisessa. Teoriaosuus korostaa terveyteen liittyvän datan hyödyntämisen yhteiskunnallista keskustelua ja itsensä mittaamisen teknologioiden roolia terveydenhallinnassa. Terveiden elämäntapojen tukeminen on tutkimuksen tärkeä yhteiskunnallinen painopiste. Samalla se rakentaa edellä mainituista teorioista toimivan viitekehyksen ja pohjan tutkimukselle. Tutkielma on toteutettu aiheen subjektiivisuudesta ja kokemuksellisuudesta johtuen laadullisin menetelmin. Tutkielman tieteenfilosofisen pohjan muodostaa postruktionalistinen tieteenfilosofia. Aineisto koostuu seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti ja analyysin viitekehyksenä toimivat edellä mainitut teoriat. Lisäksi haastatteluissa on hyödynnetty photo elicitation -menetelmää aineiston keräämisessä. Tutkielman tulokset tuovat uutta ymmärrystä itsensä mittaamisen yhteydestä saavuttamattomaan haluun ja itsen teknologioihin. Ne osoittavat, että terveemmän ideaaliminän muodostuminen käsittää fyysiset, henkiset ja suorituskykyyn liittyvät näkökohdat ja paljastavat yksilöihin vaikuttavat valtarakenteet ja ajatukset itsensä hallinnasta. Lisäksi tutkielma osoittaa, miten puettava laite ja sen tarjoama data vaikuttavat yksilön toimintaan ja identiteettiin. Laite toimii subjektina yksilön ollessa samalla alisteinen valtarakenteille. Tulokset laajentavat ymmärrystä itsensä mittaamisen teknologioista ja niiden vaikutuksesta yksilön käyttäytymiseen. Lisäksi tutkielma yhdistää Lacanin ja Foucaultin teorioita itsensä hallintaan, tarjoten uuden näkökulman ilmiöön. Swanin (2013) huomiot siitä, miten ihmiset eivät ajattele asioita tilastollisesti vaan tarinallisemmin, osoittavat, että terveysdatan saattaminen laadulliseen muotoon voi auttaa yksilöitä ymmärtämään omaa kehoaan paremmin ja tarinallistamaan sen. Tämä tekee ideaaliminästä merkityksellisen, koska se mahdollistaa yksilön kehon tarinallistamisen. Tutkielma luo sovellettavan jaottelun saavuttamattoman halun ja itsensä hallinnan analysoinnille, ja jaottelua on mahdollistaa hyödyntää ja soveltaa myös jatkotutkimuksissa. Samalla tutkielma onnistuu dokumentoimaan mielenkiintoisen hetken tässä ajassa, jolloin opettelemme elämään suhteessa digitaaliseen minäämme kuvitellen datan tekevän meidät todeksi. Tutkielma osoittaa, että terveempi ideaaliminä on dynaaminen ja monimutkainen kokonaisuus, joka liittyy sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin ja suorituskykyyn. Puettava laite ja sen tarjoama data vaikuttavat yksilön identiteettiin ja toimintaan toisintaen niitä, samalla kun yksilö on erilaisten valtarakenteiden vaikutuspiirissä. Motivaatio laitteen käyttöön voi olla monisyinen ja liittyä muihin tavoitteisiin, kuten terveyden tavoitteluun. Itsehallinnan ja datan seurannan kokemus tukevat terveellisiä elämäntapoja, mutta voivat myös lisätä stressiä. Samaan aikaan yksilöillä voi olla ristiriitainen suhde laitteeseen.