Browsing by Subject "Musta feministinen epistemologia"

Tässä pro gradussa tarkastellaan sitä, miten niin sanottu ”rotu” käsitetään ja käsitteellistetään suomalaisessa sosiaalityön opetuksessa. Aineistona toimii Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalitieteiden laitoksen, sosiaalityön oppiaineen opetussuunnitelmassa listattu opetuskirjallisuus vuosille 2020–2023 (sekä kandidaatin- että maisterintutkielman osalta). Tutkielman metodologisena ja teoreettisena viitekehyksenä toimivat epistemologisella tasolla musta, intersektionaalinen feminismi ja teorian osalta yhdysvaltalaisesta kriittisestä oikeustieteestä ja oikeusteoriasta lainattu kriittinen rotuteoria (critical race theory). Tutkimusaineisto koostuu 73 sosiaalityön opetuksessa käytettävästä akateemisesta kirjasta ja alan raporttiteoksesta sekä yhdeksästä tieteellisestä artikkelista. Aineisto on analysoitu ensin teoriasidonnaisella teemoittelevalla sisällönanalyysilla ja sitten vielä toistamiseen aineistolähtöisellä teemoittelevalla sisällönanalyysilla. Näistä on muodostettu synteesin kautta kaksi pääteemaa eli tutkimustulosta: “Kuin kaksi opetussuunitelmaa” ja “Kiertelevä kieli”. Analyysin perusteella voidaan hahmottaa, että niin sanottu “rotu” esitetään suomalaisessa sosiaalityön kontekstissa tarkasti määrittelemättä, hajanaisesti, implisiittisesti ja käyttäen erilaisia kiertoilmauksia. Rasismi ja rodullistetuksi tuleminen esitetään ilman rakenteellista, historiallista ja kontekstuaalista analyysia ja paikannusta. Silloin kun eksplisiittisesti todetaan sosiaalityön yhteys kolonialismin, sorron ja rasismin historiaan sekä tarve tarkastella sen implikaatioita sosiaalityön opetukselle, tutkimukselle ja tekemiselle nykyhetkessä, tapahtuu se englanninkielisessä kirjallisuudessa. Tästä seuraa se, että rasismikeskustelu jää sosiaalityön opetuksessa angloamerikkalaisesta maailmasta käsin näyttäytyväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, eikä sitä tarkastella pohjoismaisesta hyvinvointivaltio- ja tasa-arvokeskustelusta käsin – vaikka Suomessa on aina ollut ”rodullisiin”, etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvia, ruskeita ja mustia ihmisiä sekä alkuperäiskansoja, ja vaikka ei-valkoisen väestön määrä vain kasvaa entisestään globaalin muuttoliikkeen myötä, mikä näkyy sekä sosiaalityöntekijöissä että asiakkaissa.