Browsing by Subject "Puola"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2013)Puolan asevoimissa ja puolustusjärjestelmässä on suoritettu reilun 20 vuoden aikana useita organisaatiomuutoksia. Asevoimien koko on pienentynyt tänä aikana lähes 300 000 sotilaalla. Yleiseen asevelvollisuuteen perustunut armeija lakkautettiin 1. tammikuuta 2010, minkä jälkeen Puolan puolustuksesta on vastannut ammattiarmeija. Asevoimien ammatillistaminen on tuonut mukanaan paineita eri ideologian mukaan toimivan ammattiarmeijan komentorakenteen uudistamiselle. Tässä tapaustutkimuksessa tutkitaan vuoden 2014 alusta voimaan astuvaa uutta Puolan asevoimien uutta komentorakennetta, sen syntymisen lähtökohtia, suunnitteluvaihetta ja sitä, miten juuri tämänkaltaiseen komentorakenteeseen päädyttiin. Teoreettinen viitekehyksen muodostavat asevoimien organisaatiomuutosteoriat. Tutkimuksessa keskeisessä osassa ovat asevoimien muutosvaikuttimet, jotka on jaettu kolmeen pääkategoriaan: sisäiset vaikuttimet, ulkoiset vaikuttimet sekä liittoutuneisuus muutoksen vaikuttimena. Sisäinen muutos pitää sisällään asevoimien tai valtion sisällä havaituista ongelmista käynnistyvän organisaatiomuutoksen, ulkoisen uhan muodostaman reorganisaatiotarpeen tai siviilihallinnon muutosvaatimuksen. Ulkoisella vaikuttimella käsitetään erityisesti edistyneempien asevoimien esimerkin vaikutuksesta syntyvän muutoksen tai normien diffuusion muista valtioista tai asevoimista. Liittoutumisella asevoimien muutoksen vaikuttimena tarkoitetaan liittoutumisen mukanaan tuomien vaikuttimien sekä yhteistoiminnan tehostamisen tarpeesta syntyvän organisaatiomuutostarpeen. (Terriff ym. 2010; Posen 1984). Puolan asevoimien organisaatiomuutoksen tutkimuksessa käytetään hyväksi kolmea erikaltaista aineistokokonaisuutta. Ensimmäinen kokonaisuus koostuu aikaisemmista, muita Naton jäsenvaltioita ja niiden organisaatiomuutosta käsittelevistä tutkimuksista, sotateorioiden parissa kehittyneistä asevoimien organisaatioteorioista Toinen aineistokokonaisuus koostuu Puolan puolustusministeriön, Puolan asevoimien, sekä Puolan turvallisuusviraston virallisista asiakirjoista. Kolmas aineistokokonaisuus pitää sisällään poliitikkojen, sotilaiden sekä virkamiesten eri julkaisuille antamat haastattelut sekä muiden instituutioiden aineistot. Tutkimuksen metodologiana käytetään deskriptiivistä (kuvailevaa) tutkimusmenetelmää sekä tapaustutkimuksen metodeja. Tässä tapaustutkimuksessa deskriptiivisen menetelmän avulla pyritään selittämään, miksi havaittu tapaus on sellainen kuin on (Routio 2007). Tutkimus perustuu kvalitatiiviseen kuvailevaan analyysiin, joka toteutetaan kerättyä aineistoa ja kirjallisuutta hyväksikäyttäen. Aineiston perusteella todettuja tosiasioita analysoidaan tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kautta, minkä avulla kyetään havaitsemaan, mitkä vaikuttimet ovat kuhunkin komentorakenneuudistusprosessin vaiheeseen vaikuttaneet. Analyysin perusteella luodaan Puolan asevoimien komentorakenneuudistusta ja sen vaikuttimia hahmottava malli, jota verrataan edelleen teoreettisen viitekehyksen malleihin. Analyysin tuloksista voidaan havaita, että Puolan aikaisemmat asevoimien organisaatiomuutokset ovat johtaneet asevoimien hallinnon tehottomuuden korostumiseen. Keskeistä on ollut päällekkäisten funktioiden purkaminen. Muutos on käynnistynyt sisäisistä tekijöistä. Komentorakenteen suunnitteluvaiheessa katse on tutkimustuloksen mukaan selkeästi kääntynyt ulkomaille ja erityisesti Natoon yhteensopiva rakenne muodostui tavoitteeksi. Puola on erittäin voimakkaasti sitoutunut Natoon ja pitää sitä myös oma turvallisuuden tärkeimpänä takaajana. Erityisen suuri vaikutus Puolan asevoimien komentorakenneuudistuksen käynnistämiselle on ollut yhteistoimintaa haittaavilla rakenteilla, jotka heikensivät operatiivista tehokkuutta lisääntyvissä kansainvälisissä operaatioissa. Tulokset paljastavat, että Puolan asevoimien uusi komentorakenne on muodostettu Naton komentorakenteiden periaatteelle, tarkoituksenaan taata mahdollisimman tehokas yhteistoimintakyky sotilasliiton kanssa. Tutkimustuloksien perusteella erityisesti puolustushaarojen lakkauttaminen ja niiden siirtäminen yhden 'joint' -esikunnan alaisuuteen viestii Naton suuresta vaikutuksesta Puolan uuteen komentorakennemalliin. Myös operatiivisen esikunnan vastuu- ja toimialueen laajentaminen on merkki liittoutumisen vaikuttimen vaikutuksesta uudistuksen lopputulokseen. (BBN 2.2.2013; MoN 2012; Terriff ym. 2010).
-
(2023)Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, minkä johdosta Euroopan unioni määräsi Venäjälle sanktioita, joita on kuvailtu laajimmiksi koko unionin historiassa. Pakotteet vaativat jokaisen unionin jäsenmaan hyväksynnän, joten ajankohtaisten tapahtumien valossa on jäsenmaiden roolia EU:n sanktiopolitiikassa erityisen tärkeää ymmärtää. Tutkielmassa keskitytään EU:n jäsenmaista Puolaan ja Unkariin. Maat on nähty liittolaisina EU:n oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvissä tapahtumissa, mutta ovat asettuneet unionin sanktiopolitiikassa vastakkaisille linjoille. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten maiden pääministerit hallitustensa edustajina oikeuttavat näkemyksiään EU:n sanktioihin Ukrainan sodassa 24.2.2022-24.2.2023. Tutkielmassa pyritään myös vertailemaan pääministerien oikeuttamistapoja ja tarkastelemaan, muuttuvatko ne vuoden aikarajauksen sisällä. Tutkielman teoreettisena taustana toimii Luc Boltanskin ja Laurent Thénevot’n oikeuttamisteoria, jonka mukaan kiistatilanteissa on mahdollista kategorisoida toimijoiden esittämiä oikeutuksia eri luokkiin, joita kirjoittajat kutsuvat oikeuttamisen maailmoiksi. Menetelmänä tutkielmassa toimii Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämä oikeuttamisteoriaan pohjautuva julkisen oikeuttamisen analyysi (JOA). Tutkielman aineistona ovat Puolan ja Unkarin pääministerien puheet ja kannanotot, jotka käsittelevät EU:n Venäjälle kohdistettuja sanktioita Ukrainan sodassa. Tutkielmassa julkisen oikeuttamisen analyysin avulla pääministereiden puheista ja kannanotoista pystyttiin tunnistamaan useita erilaisia oikeuttamisteorian mukaisia oikeuttamistapoja. Puolan pääministeri Mateusz Morawieckin selvästi eniten käytetty oikeuttamistapa läpi vuoden oli kansalaisuuden maailma, joka korostaa ominaisuuksia kuten tasa-arvoa, kansan tahtoa, solidaarisuutta ja kollektiivisuutta. Morawiecki oli sanktioiden puolella ja vaati niiden kiristämistä vetoamalla EU:n yhtenäisyyteen ja jäsenmaiden solidaarisuuteen. Unkarin pääministerin Victor Orbánin puheissa taas oli havaittavissa muutoksia ajan mittaan, ja Orbán käytti myös runsaasti oikeutusmaailmojen yhdistelmiä. Orbánin eniten käyttämä oikeuttamistapa oli teollisuuden maailma, jossa arvostetaan tehokkuutta ja ennustettavuutta. Orbán kritisoi sanktioita ja käytti kritiikissään etenkin perustelua siitä, etteivät EU:n sanktiot ole tehokkaita ja toimi kuten niiden pitäisi. Myös kansalaisuuden maailma oli yksi Orbánin eniten käytetyistä oikeutustavoista. Kun Morawiecki puolusti sanktioita vetoamalla edellä mainittuihin solidaarisuuteen ja yhtenäisyyteen, Orbán käytti kansalaisuuden maailmaa kritisoidakseen sanktioita siitä, etteivät ne ole demokraattisia tai kansan tahdon mukaisia. Tutkielma osoitti, että pääministerit vetosivat oikeuttamisteorian mukaisiin ja poliittiseen filosofiaan pohjautuviin oikeutuskäsityksiin perustellessaan näkemyksiään EU:n sanktioihin. Julkisen oikeuttamisen analyysi taas mahdollisti pääministerien käyttämien oikeuttamisen maailmojen vertailun. Oikeuttamisteorian mukaisesti jokainen oikeuttamisen maailma edustaa erilaisia yhteisen hyvän käsityksiä, jonka myötä pääministereiden oikeuttaminen kertoo siitä, mikä heidän mielestään on yhteiskunnalle hyväksi ja tavoittelemisen arvoista. Pääministerit käyttävät puheissaan ja kannanotoissaan sellaisia perusteluja ja argumentteja, joiden he arvioivat vetoavan heidän yleisöönsä. Siten pääministereiden oikeuttamista tutkiessa saatiin tietoa myös siitä, miten Morawiecki ja Orbán näkevät politiikan ja legitiimit tavat tehdä sitä, sekä havainnoitiin ja vertailtiin pääministerien politiikkaa osana heitä ympäröivää poliittista kulttuuria.
-
(2021)Donald Trump aloitti Yhdysvaltain presidenttinä tammikuussa 2017. Pian valtaantulonsa jälkeen Trump tapasi Britannian pääministerin, Theresa Mayn. Trump onnitteli Britanniaa EU eron johdosta. Trumpin valtaantulolla transatlanttiset suhteet kokivat kovan kolauksen. Transatlanttisilla suhteilla tarkoitetaan historiallisia, kulttuurillisia, poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia suhteita Atlantin valtameren molemmin puolin sijaitsevien maiden välillä. Trump kyseenalaisti NATO:n 5. artiklan turvatakuut eurooppalaisille liittolaisille. Lisäksi Trump jäädytti transatlanttisen kauppa- ja investointi kumppanuus -sopimuksen. Tutkielma käsittelee EU:n ja Puolan suurvalta politiikan yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Suurvalloilla tarkoitetaan Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää. Venäjä liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan Venäjän federaatioon vuonna 2014. Tämän tapahtuman jälkeen Puola on lähentynyt Yhdysvaltoja sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Puola on NATO:n jäsen ja se on ottanut osaa Kosovo, Afganistan, Irak ja ISIS operaatioihin. Maaliskuussa 2018 Puola solmi sopimuksen, jonka mukaan se tulee saamaan Yhdysvalloilta Raytheonin keskipitkän kantaman patriot järjestelmän. Sopimus on arvoltaan useita miljardeja dollareita. Lisäksi Puola on ostanut Yhdysvalloilta F-35 hävittäjiä, jotka ovat niin ikään miljardien dollareiden hankintoja. EU on asettanut Venäjälle laajoja talouspakotteita, mutta talouspakotteet eivät koske kuitenkaan Venäjän kaasusektoria. Puola pitää Venäjää suurimpana turvallisuuspoliittisena uhkana ja se on järjestelmällisesti vähentänyt energia riippuvuuttaan Venäjästä. Puola pystyy tuottamaan itse 20 % sen maakaasun tarpeesta. Lisäksi Vuoteen 2022 mennessä Puola ostaa loput sen energia tarpeesta pääsääntöisesti Norjasta. Trump erosi presidenttiytensä aikana sekä Pariisin ilmastosopimuksesta että Iranin ydinsopimuksesta. EU:n ja Kiinan voimien yhdistäminen multilateralismin puolustajina on kuitenkin epäonnistunut. Liian suuret eroavaisuudet arvoissa on ollut EU:n ja Kiinan yhteistyön syventämisen esteenä. Puolan Kiina politiikalla on paljon yhtäläisyyksiä EU:n Kiina politiikan kanssa. Kiinan globaalia lähestymistapaa, kuten korkean teknologian yritysten ja lainapohjaisten yritysten haltuunotto sekä investoinnit, jotka voivat lisätä julkista velkaa ja antavat Kiinalle pääsyn strategisiin kohteisiin. Nämä faktorit ovat saaneet Puolan miettimään uudelleen politiikkaansa Kiinaa kohtaan. Kiinan strateginen kumppanuus ei ole täyttänyt Puolan odotuksia vielä.
-
(2013)Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin perusarvojen eli demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ilmenemistä transitiomaissa Romaniassa, Virossa ja Puolassa. Vertailevan tutkimuksen keinoin tutkielma pyrkii löytämään systemaattisia eroja ja yhtäläisyyksiä maiden kehityssuunnissa. Tarkastellut maat liittyivät Euroopan unioniin sen massiivisimmassa laajentumisessa; Viro ja Puola vuonna 2004 ja Romania jälkijunassa 2007. Käsite transitiomaa on tutkielman taustakäsite, jolla viitataan maiden yleisiin kehityspiirteisiin kommunistisen järjestelmän romahtamisen jälkeen. Korruptio, joka voidaan ymmärtää julkisen intressin loukkauksena ja virkatoiminnan puolueettomuuden turmeluna, on yleinen ilmiö transitiomaissa. Tutkielmassa transitiota lähestytään luottamuksen käsitteen kautta ja World Values Survey – tulosten pohjalta tarkastellaan kansalaisten luottamusta valtioiden kykyyn toteuttaa EU:n perusarvot. Tilastojen, komission raporttien sekä artikkeleiden avulla kerätyn aineiston avulla tarkastellaan, mitkä perusarvojen tarkastelun yhteydessä ilmenevät kehityskulut ja ilmiöt voivat mahdollisesti vaikuttaa perusarvojen ja kansalaisten luottamuksen väliseen yhteyteen. Tutkimusaineiston perusteella nousee esiin tiettyjä maita koskevia eroja ja yhtäläisyyksiä niin kehityksessä kuin nykytilanteessakin. World Value Survey -tuloksien perusteella maiden kehityksessä heijastuu transitiomaille tyypillinen epäluottamus. Yllättävä tulos on muun muassa se, että virolaisten luottamus oikeusjärjestelmään oli ensimmäisen tarkasteltavan tutkimusaallon aikana vuonna 1999 alhaisempi kuin Romanian ja Puolan, vaikka Viron oikeusvaltiota voitiin jo tuolloin pitää maakolmikon kehittyneimpänä. Taantumista perusarvojen suhteen ja kansalaisten luottamuksessa valtion kykyyn toteuttaa unionin vaatimat perusarvot on tapahtunut myös Euroopan unionin jäsenyyden aikana. Tulosten valossa voidaan olettaa kommunistisen taustan edelleen vaikuttavan maihin ja selittävän osittain kehityspiirteitä ja nykytilaa.
-
Puolan ja EU:n välinen dialogi oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta : Mistä kenkä oikein puristaa? (2019)Pro gradu-tutkielmani tarkastelee liberaalin demokratian rapautumista Puolan ja Euroopan unionin välille tammikuussa 2016 puhjenneen oikeusvaltioperiaatekiistan kautta. Vakiintunutta liberaalia demokratiaa on totuttu pitämään valtioiden demokratisoitumiskehityksen lopullisena päätepisteenä. Viime vuosina ympäri maailmaa suosiotaan kasvattaneet populistiset puolueet ja lisääntyneet loukkaukset Euroopan unionin yhteisiä perusarvoja vastaan ovat kuitenkin piirtäneet esiin uudenlaisen ilmiön, joka on haastanut tutkijat katsomaan liberaalin demokratian oletettua pysyvyyttä uusin silmin. Nojaan tutkielmani teoriaosuudessa Roberto Stefan Foan ja Yashcha Mounkin (2017) sekä Larry Diamondin (2015) tutkimuksiin demokratian vakiintumisesta ja rapautumisesta. Puolassa syksyllä 2015 valtaan noussut kansallismielinen oikeistopopulistinen puolue Laki ja Oikeus (Prawo i Sprawiedliwość, PiS) sai muodostettua vaalituloksensa perusteella historiallisen yksipuoluehallituksen, joka on ajanut kuluvan hallituskauden aikana läpi monia kyseenalaisia lakiuudistuksia. Erityisen raskauttavaa sen toiminnassa on ollut oikeuslaitosreformin aloittaminen, joka on heikentänyt maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta. EU on aloittanut viralliset neuvottelut ja sanktiotoimenpiteet oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevan kiistan ratkaisemiseksi. Oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n perusarvoista, joille unioni rakentuu. Tutkimukseni tavoitteena oli eritellä Puolan valtionjohdon ja EU:n vallitsevia käsityksiä oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian merkityssisällöistä sekä kartoittaa, millaisia merkityksiä ne liittävät Euroopan unioniin oikeusvaltioperiaatekiistan kontekstissa. Kyseessä on siis kuvaileva tapaustutkimus poliittisesti ajankohtaisesta aiheesta. Aineistoni koostui erilaisista kiistan aikana julkaistuista tiedotteista, selvityksistä, kannanotoista ja täysi-istuntokeskusteluista, joita analysoin teoriaohjautuvan sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseni tieteenfilosofinen tausta on konstruktivismissa ja käyttämäni tutkimusstrategia oli hermeneuttinen. Sisällönanalyysin tulokset paljastivat, että Puolan valtionjohdon ja EU:n demokratiakäsitykset poikkeavat monin tavoin toisistaan, vaikka molemmat jakavat saman lähtökohdan suvereenista kansasta. Osapuolten käyttämien samojen käsitteiden taakse kätkeytyi hyvin erilaisia merkityssisältöjä, jotka ovat omiaan vaikeuttamaan tutkimukseni kirjoittamishetkellä edelleen kesken olevan oikeusvaltioperiaatekiistan ratkaisemista. Lisäksi analyysini tulokset osoittavat, ettei Puolaa voida enää luokitella vakiintuneeksi liberaaliksi demokratiaksi. Sen sijaan populistinen demokratia (Pappas 2014) sopii paremmin kuvaamaan maan nykyisen valtionjohdon näkemystä demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta.
-
(2022)Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan Puolan ja Valko-Venäjän rajakriisiä vuonna 2021. Rajakriisi sai alkunsa kesällä, kun Valko-Venäjä lennätti tuhansia ihmisiä Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä Puolan, Latvian ja Liettuan ulkorajoille tavoitteenaan painostaa Euroopan unionia luopumaan Valko-Venäjälle asettamistaan pakotteista. Vastauksena tähän Puolan hallitus pyrki estämään maahan pyrkivien maahantulon. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Thierry Balzacqin turvallistamisen teoria, joka pyrkii selittämään julkisten turvallisuusongelmien rakentamista. Teoria keskittyy erityisesti syy-seuraussuhteeseen turvallistavien puheaktien ja politiikan välineiden välillä. Tutkielman tavoitteena on selvittää teoreettisen viitekehyksen avulla, miten Puolan hallitus vakuutti kansallisen ja eurooppalaisen yleisönsä siitä, että rajakriisi edustaa turvallisuusuhkaa Puolalle ja Euroopan unionille. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kriittisesti Puolan hallituksen toimia. Tutkielman menetelminä toimivat kehysanalyysi sekä kriittinen sisällönanalyysi. Kehysanalyysillä keskitytään turvallisuusuhkien kielelliseen rakentamiseen, kun taas kriittisellä sisällönanalyysillä tarkastellaan hallituksen valitsemia politiikan välineitä turvallisuusuhkien pienentämiseksi. Kehysanalyysin aineisto koostuu Puolan pääministerin, sisäministerin, puolustusministerin ja ulkoministerin tviiteistä sekä Latvian, Liettuan, Puolan ja Viron pääministerien yhteisistä vetoomuksista koskien rajakriisiä. Kriittinen sisällönanalyysi on toteutettu teorialähtöisesti ilman varsinaista aineistoa. Kehysanalyysissä aineistosta nostetaan esille hybridisodan, EU:n yhtenäisyyden ja humanitaarisen vastuun kehykset. Kriittisessä sisällönanalyysissä puolestaan keskitytään lainsäädäntöön, mediakontrolliin ja militarismiin. Analyysin perusteella Puolan hallitus rakensi hybridisodan ja EU:n yhtenäisyyden kehysten avulla Valko-Venäjän vihamielisyydestä ja maahantulijoista turvallisuusongelman Puolalle ja Euroopan unionille. Kehysten avulla hallitus oikeutti poikkeusolojen julistamisen sekä lakimuutokset, joiden myötä riippumattoman median ja humanitaaristen organisaatioiden pääsy rajalle kiellettiin. Samalla rajalle siirrettiin tuhansia sotilaita ja poliiseja estämään maahantulo. Tutkielman johtopäätöksenä on, että Puolan hallitus turvallisti rajakriisin omien intressiensä mukaisesti. Tämä näkyy siinä, että rajakriisin uhka oli liian pieni edustaakseen todellista uhkaa Puolalle tai Euroopalle. Maahantulijoiden turvallistaminen hallituksen toimesta ruokki pikemminkin kuvaa Puolan hallituksesta Puolan ja Euroopan unionin suojelijana. Samalla turvapaikkavastaisen toiminnan tavoitteena oli edistää muukalaisvastaisuutta ja nationalismia valtaapitävän Laki ja oikeus -puolueen kannatuspohjan vahvistamiseksi. Tutkielman perusteella olisi mielenkiintoista vertailla Puolan hallituksen suhtautumista erilaisiin muuttoliikkeisiin viimeisten vuosien aikana.
-
(2011)This paper identifies an issue of under-investment in wind energy in Poland and analyses it from the perspective of market efficiency. It argues that higher required returns from wind energy assets in Poland are a result of both greater investment risks as well as a certain market inefficiency which leads to wind asset under-pricing and reduced investment.We hypothesize that the same risks which affect investment directly through the cost of capital for wind projects create conditions which are potential sources of market inefficiency. The conditions discussed are: information and transaction costs and market entry barriers. We explore the general wind energy investment environment as well as the electricity market structure and renewable energy policy design to identify the presence of the three conditions above. In the course of this discussion, we find that the wind asset market in Poland contains specific information and transaction costs and entry barriers, substantiating a case for market inefficiency and requiring further research.
Now showing items 1-7 of 7