Browsing by Subject "Puolisotilaalliset ryhmät"

Tutkielman päämääränä oli tutkia Irakissa toimivien puolisotilaallisten shiiaryhmien käyttämiä hybridisodankäynnin keinoja ja niiden toimintaa osana Iranin laajempaa strategiaa. Tutkimuskysymykset olivat ensinnäkin, kuinka sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja voidaan yhdistää, kun yritetään vaikuttaa naapurivaltion sisäpolitiikkaan ja toiseksi, kuinka puolisotilaalliset ryhmät Irakissa osallistuvat Iranin käymään hybridisotaan Saudi-Arabiaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Tärkeimmät tutkitut tapaukset olivat: Irakin keskushallinnon operaatio kurdeja vastaan vuonna 2017, vuoden 2018 hallituksenmuodostusprosessi, 2019 syystalven mielenosoitukset ja Qassem Soleimanin tappamisesta seurannut kriisi vuonna 2020. Tutkimuksessa tarkasteltiin shiiaryhmien (Badr-organisaatio, Asa’ib Ahl al-Haq, Harakat al-Nujaba’ ja Kata’ib Hizbollah) omaa viestintää tärkeiden tapahtumien ympäriltä. Sosiaalisen median aineistot olivat alkuperäiskielisiä eli arabiaksi, ja ne sisälsivät lyhyitä tekstejä (twiittejä), pidempiä tekstejä kuten kannanottoja, videoita ja kuvia. Aineistoa kerättiin vuosilta 2014–2020 ja sitä täydennettiin uutislähteillä. Aineistoa tarkasteltiin hybridisodankäynnin käsitteen kautta. Käytetyssä Cullenin ja Reichborn-Kjennerudin mallissa hybridisotaa käyvä osapuoli käyttää kaikkia mahdollisia keinoja synergiaedun saavuttamiseksi. Tutkimuksessa havaittiin Iranin tukemien ryhmien kasvattaneen valtaansa merkittävästi, ja että ne hyödynsivät edelleenkin satunnaisesti sotilaallisia keinoja toiminnassaan – poliittisten keinojen ja informaatiovaikuttamisen ohella. Iran on hajauttanut tukeaan useille ryhmille, mikä on mahdollisesti saattanut helpottaa toimijoiden erikoistumista joko aseelliseen kamppailuun tai politiikkaan. Ryhmien sosiaalinen toiminta ei ole tavoittanut suurta osaa väestöstä. Toinen tärkeä havainto oli, että ryhmien toiminta ei ole ainoastaan paikallista, vaan ne ottavat osaa alueelliseen keskusteluun ja Iranin toimintaan Lähi-idän alueella. Ryhmät identifioituvat osaksi laajempaa kokonaisuutta, vastarinnan akselia, ja kokevat itse toimivansa osana transnationaalista muslimien yhteisöä. Iranin sotilasstrategian kannalta ryhmät ovat avainasemassa Yhdysvaltojen vastaisessa sotilaallisessa toiminnassa, sillä niiden avulla voidaan hämärtää toimijuutta, ja mahdollisesti niillä on myös pelotevaikutus. Suoraa toimintaa Yhdysvaltoja vastaan on vältetty, ja iskuja on sen sijaan kohdistettu sijaiskohteeseen, Saudi-Arabiaan. Iranin vaikutus Irakissa on ilmeinen, mutta Iranilla ei ole ollut syytä aiheuttaa Irakissa kriisitilannetta lukuun ottamatta kurdihallinnon vastaista konfliktia. Sen tukemat ryhmät vahvistavat toimintaansa yhteiskunnan eri sektoreilla ja käyttävät väkivaltaa säästeliäästi. Puolisotilaallisilla ryhmillä on kuitenkin jatkuva sotilaallisen toiminnan pelote, vaikka ne eivät aktiivisesti viestisikään tästä pelotteesta. Sodankäynnissä Yhdysvaltoja vastaan sijaistoimijoiden hyökkäysten on toivottu pysyvän Yhdysvaltojen toimintakynnyksen alapuolella. Yhdysvaltojen isku Qassem Soleimania vastaan vuonna 2020 kuitenkin osoitti, että sijaistoimijoidenkin tekemät iskut voisivat johtaa suoraan toimintaan Irania vastaan.