Browsing by Subject "Rakenteellinen sosiaalityö"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tämä maisterintutkielma käsittelee sosiaalityöntekijöiden mediavaikuttamista Twitterissä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, joka perustuu näkemykseen todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta ja kielenkäytön seurauksia tuottavasta luonteesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena sosiaalityöntekijöiden mediavaikuttaminen Twitterissä näyttäytyy ja millaista kuvaa lastensuojelusta luodaan näissä keskusteluissa. Tutkimuksen aineisto muodostui #1000nimeä-aihetunnisteella käydystä Twitter-keskustelusta, joka liittyi 20. marraskuuta 2017 julkaistuun yli 1000 sosiaalityöntekijän ja alan opiskelijan allekirjoittamaan adressiin, jossa vaaditaan poliittista vastuunottoa lastensuojelun toimintaedellytysten parantamiseksi. Tutkimusaineisto on kerätty 19.11.2017 ja 31.12.2018 väliseltä ajalta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä. Tutkimuksen perusteella lastensuojelua koskeva mediavaikuttaminen on kriittistä ja lastensuojelu määrittyy kriisissä olevaksi palveluksi. Keskustelussa sosiaalityöntekijät kuvaavat lastensuojelua ja tavoittelevat muutosta lastensuojelun tilanteeseen. Mediavaikuttamisessa käytettyjä keinoja ovat resurssitarpeen esiintuominen, toiseen osapuoleen vetoaminen sekä vastuun osoittaminen. Mediavaikuttamisella osoitetaan lastensuojelun resurssien puutetta ja perustellaan tarvetta resurssien lisäämiseksi. Oikeutusta esitetyille epäkohdille ja vaatimuksille haetaan vaikutusvaltaisina pidettyjen tahojen näkemyksistä sekä lapsen edusta ja oikeuksista. Keskustelussa osoitetaan ja nimetään vastuullisia tahoja, joiksi määrittyvät poliitikot ja päätöksentekijät. Tutkimus osoittaa, että mediavaikuttamisessa lastensuojelua kuvataan pääasiassa epäkohtien kautta. Lastensuojelun muutostarpeita perustellaan työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmista, ja mediavaikuttamisessa ajetaan näiden molempien ryhmien etuja ja oikeuksia. Mediavaikuttamisen tavoitteeksi määrittyy muutospyrkimys lastensuojelun resurssien lisäämiseksi, joka nähdään epäkohtien ensisijaisena ratkaisuna. Muutosta tavoitellaan kansalaisten ja päättäjien tietoisuutta sekä poliittista painetta lisäämällä.
-
(2019)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Suomen romanien kohtaamaa syrjintää ja rasismia etenkin työelämässä. Tutkielman tarkoituksena on antaa ääni sekä romanien omille kokemuksille että aihetta käsittelevissä internetkeskusteluissa esiintyville mielipiteille. Tutkimus etsii vastauksia siihen, millaisia syrjinnän, rasismin ja sorron muotojen kokemuksia Suomen romaneilla itsellään on sekä millaisia sorron ja rasismin muotoja Suomen romanien asemaa työelämässä koskevissa internetkeskusteluissa esiintyy. Lisäksi tutkielma pyrkii kartoittamaan sitä, millainen rooli sosiaalityöllä on Suomen romanien kohtaamassa syrjinnässä ja rasismissa sekä niiden ehkäisyssä. Tutkielman viitekehyksen muodostaa fenomenologis-hermeneuttinen ja tulkinnallinen tutkimusperinne, jonka tavoitteena on tutkittavan ilmiön/kokemuksen näkyväksi tekeminen ja käsitteellistäminen. Tutkielman teoreettisena taustana toimivat sorron ja rasismin muodot sekä antirasistinen sosiaalityö. Tutkielmassa käsitellään myös ihmisoikeuksia ja sosiaalityön vuorovaikutusta. Tutkimusaineisto muodostuu Suomen romaneille kohdistettuun kirjoitelmapyyntöön tulleista vastauksista (9 kirjoitelmaa) ja internetkommenteista (235 kommenttia), jotka on kirjoitettu Diakonia-ammattikorkeakoulun Työnimi -kampanjan innoittamana kahdelle keskustelufoorumille (Vauva.fi ja Suomi24.fi) sekä Yle.fi -uutissivuston Työnimi-kampanjaa koskevan uutisen kommenttiketjuun. Työnimi -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota Suomen romanien kohtamaan syrjintään työmarkkinoilla. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaan sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineiston analyysin perusteella aineistosta hahmottuu Suomen romanien kokeman syrjinnän ja rasismin arkipäiväisyys. Suomen romanit joutuvat kohtamaan syrjintää ja rasismia mitä erilaisimmissa arkipäivän tilanteissa, aina työnhausta normaaliin kauppareissuun, lähes päivittäin. Suomen romanien henkilökohtaisissa kokemuksissa näkyvät sorron muodoista etenkin voimattomuus ja kulttuurinen imperialismi. Internetkeskusteluissa esiintyvien kommenttien perusteella syrjinnän ja rasismin muodot juontavat romanikulttuurin kärjistettyihin erityispiirteisiin, ja keskusteluissa nousee esiin etenkin henkilökohtainen rasismi sekä kulttuurinen rasismi. Syrjinnän, sorron ja rasismin kohteena oleva romanikulttuuri nähdään kuitenkin myös Suomen romanien omana selviytymiskeinona ja tukipilarina, johon romanit vaikeissa tilanteissa luottavat ja johon he identiteettinsä perustavat. Kulttuurin tuntemusta ja tukemista työelämän pyörteissä Suomen romanit toivovat myös sosiaalityöltä, jonka rooli jää aineiston perusteella pieneksi syrjinnän ja rasismin vastustamisessa, mutta jonka roolia voisi kohottaa onnistuneen antirasistisen sosiaalityön harjoittamisen sekä toimivan vuorovaikutuksen avulla.
Now showing items 1-2 of 2