Browsing by Subject "Työväenliike"

Tutkielmassa tarkastellaan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kehitystä 1900-luvulta 2030-luvulle Pohjoismaiden sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöjärjestö SAMAKin näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu SAMAKin tilaamaan ja vuonna 2014 julkaistuun NordMod2030-tutkimushankkeen loppuraporttiin. Tutkielman tarkoituksena on hahmotella Pohjoismaiden sosiaalidemokraattien ideologista asemaa 2020-luvulle tultaessa. Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia lähestytään tutkielmassa NordMod2030-loppuraportissa esitellyn sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltiomallin lähtökohdasta. Loppuraportissa analysoitua pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia peilataan kriittisesti tutkimuskirjallisuuden avulla niin 1900-luvun kuin 2000-luvunkin todellisuuteen. Ensisijaisen lähdeaineiston muodostavat NordMod2030-loppuraportti ja SAMAKin sen perusteella laatima Sørmarka-julistus. Pääasiallisena tarkastelunkohteena on NordMod2030-loppuraportti ja Sørmarka-julistus tukee havaintoja, milloin analyysin kannalta olennaista on sosiaalidemokraattien oman johtopäätöksen kriittinen analyysi. Näiden asiakirjojen lisäksi tarkastellaan myös laajaa – niin pohjoismaista kuin kansainvälistäkin – hyvinvointivaltiota ja sosiaalidemokratiaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Keskeisinä tutkimustuloksina tutkielmassa esitetään, että sosiaalidemokraattien pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on 2020-luvun kynnyksellä suurten kansallisten kuin kansainvälistenkin haasteiden edessä. Haasteista suurimpia tulevat olemaan ensiksikin pohjoismaille ominaisen työmarkkinoiden kolmikantayhteistyön merkityksen säilyttäminen, toiseksi yhtenäisen Eurooppa-politiikan hahmotteleminen, kolmanneksi maahanmuuttopolitiikan uudelleenmäärittely, neljänneksi tasa-arvon tavoitteen korostaminen ja eriarvoisuuskehityksen katkaiseminen ja viidenneksi hyvinvointivaltion palvelujen rahoituksen turvaaminen. Tutkimustuloksena esitetään edelleen, että Pohjoismaiden sosiaalidemokraattisilla puolueilla ja ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen osa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilyttämisessä. Tämä tulee kuitenkin edellyttämään näiltä entistä aktiivisempaa ja suoraviivaisempaa vaikutustyötä sekä puolueiden että ammattiyhdistysten välityksellä. Erityisenä edellytyksenä tavoitteissa onnistumiselle on kaikkien väestöryhmien osallistaminen poliittiseen toimintaan. Tutkielman perusteella myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion romahtaminen 1900-luvun perinteisessä merkityksessään on mahdollista, mikä voi aiheutua esimerkiksi kyvyttömyydestä mukautua työmarkkinoiden suureen rakennemuutokseen, muuttuvan väestön kasvaviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin tai kansainväliseen kapitalistiseen talouskehitykseen.