Browsing by Subject "World Happiness Report"

Tutkielmassa tarkastellaan käsityksiä suomalaisten onnellisuuden erityispiirteistä, onnellisuuden tutkimuksen maallikkokäsityksiä ja onko YK:n onnellisuusraportissa (World Happiness Report) mittaama onnellisuus jotain muuta, kuin miten suomalaiset käsittävät onnellisuutensa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria, joka mahdollistaa kommenteissa esiintyvien jaettujen onnellisuuden käsitysten mielekkään tarkastelun. Teoria selittää, kuinka ryhmän jäsenet vuorovaikutuksessa muodostavat yhteisen ymmärryksen uusista ilmiöistä, ja kuinka ne kytketään osaksi aiempaa tietoa. Lähtökohtana ja ensisijaisena kiinnostuksen perusteena tutkielmalle on Suomen kolmena peräkkäisenä vuotena saavutettu ensimmäinen sija YK:n onnellisuusraportissa ja sijoituksen nostattama keskustelu. Tutkielman tavoiteena on tunnistaa minkälaisia suomalaisten onnellisuuden erityispiirteitä verkkokeskusteluissa tuotetaan ja mihin ennestään tuttuihin kohteisiin tai kategorioihin ne liitetään. Tavoitteena on myös tuottaa ymmärrystä maallikoiden keskuudessa heräävistä onnellisuuden tutkimuksen käsityksistä sekä ymmärtää paremmin minkälaisia eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia YK:n onnellisuusraportin ja suomalaisten verkkokommentoijien onnellisuuden käsityksissä on havaittavissa. Tutkielman aineisto koostuu YK:n onnellisuusraporttiin liittyvien Helsingin Sanomien ja Ylen verkkojulkaisujen kommenttiosuuksissa esiintyvistä anonyymeista kommenteista. Aineisto koostuu kokonaisuudessaan seitsemästä vuosina 2018 ja 2019 ilmestyneestä uutisen tai artikkelin verkkokeskustelusta, joissa on yhteensä 671 erillistä kommenttia. Tutkielmassa kategorisena ryhmänä tarkastellaan asiapitoista uutismediaa seuraavaa ja siitä keskustelevaa suomalaisten joukkoa. Laadullisena analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään konstruktivistista aineistolähtöistä teoriaa. Tulosten perusteella suomalaisten onnellisuuden erityispiirteitä representoitiin hyvin samanlaisten käsitteiden kautta oli kyse positiivis- tai negatiivissävytteisestä kommentista. Listauksen ensimmäistä sijaa perusteltiin hyvinvointivaltion ja toimivan hallinnon kautta. Samoja käsitteitä käytettiin myös negatiivisissa argumenteissa, ja perusteluina sille, miksi suomi ei voi olla maailman onnellisin maa. Verkkokeskusteluissa nostettiin esiin, että Suomi on moneen muuhun maahan verrattuna hyvä maa elää ja varmasti yksi maailman parhaista paikoista asua. Samaan aikaan kommenteissa esiintyi argumentteja siitä, miten aitoa onnellisuutta on Suomesta turha etsiä ja ettei listan ensimmäinen sija voi pitää paikkaansa. Tulokset osoittavat etekin hyvinvointivaltion tarjoamien mahdollisuuksien, ihmisen oman toiminnan ja asenteen, ihmissuhteiden, vapauden ja turvallisuuden tunteen sekä luonnon olevan keskeisessä asemassa suomalaisten onnellisuuden erityispiirteissä. Tulosten perusteella verkkokeskusteluiden kommentoijat kokivat onnellisuuden käsitteen hyvin monimuotoisena ja subjektiivisena eikä onnellisuudelle koettu olevan sopivaa yksiselitteistä määritelmää sen kompleksisen luonteen vuoksi. Myöskään raportissa käytettyä yhden kysymyksen mittaria ei koettu riittäväksi niinkin laajan käsitteen kuin onnellisuuden mittaamiseen. Tuloksissa osoitetaan, että vaikka YK:n onnellisuusraportin ja kommentoijien onnellisuuden käsityksien välillä oli joitain päällekkäisyyksiä, niistä oli myös havaittavissa eroavaisuuksia. Toisena johtopäätöksenä todetaan, että aineiston kommentoijat ymmärtävät onnellisuuden käsitteen laajemmin kuin miten se YK:n onnellisuusraportissa on määritelty.