Browsing by Subject "Ympäristöpolitiikka"

Ilmastonmuutoksen kaltaisten haastavien ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää merkittäviä käyttäytymisen ja toimintatapojen muutoksia, joiden ei voida olettaa tapahtuvan yhteiskunnassa vapaaehtoisesti. Hallinnollinen sääntely, taloudelliset ohjauskeinot ja informaatio-ohjaus ovat keinoja, joita julkisella vallalla on käytettävissä tarvittavien yhteiskunnallisten muutoksien aikaansaamiseksi. Tässä tutkielmassa tarkastelin sitä, kuinka poliittinen ideologia, sosiaalinen ja poliittinen luottamus sekä luottamus teollisuuteen ja muuhun elinkeinoelämään ovat yhteydessä ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen hyväksyttävyyteen. Tutkimuskysymykset olivat 1. Minkälaista ympäristöpoliittista ohjausta suomalaiset suosivat? 1.1 Ohjaisivatko suomalaiset yrityksiä ja kotitalouksia suojelemaan ympäristöä samalla tavalla? 1.2 Ovatko veroetuja kannattavat myös valmiita maksamaan korkeampia veroja ympäristön suojelemiseksi? 2. Onko poliittinen ideologia yhteydessä ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen hyväksyttävyyteen? 3. Lisääkö korkea yhteiskunnallinen luottamus todennäköisyyttä kannattaa taloudellisia ohjauskeinoja?. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaamiseen käytin suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Poliittisen ideologian ja luottamuksen yhteyttä ohjauskeinoja koskeviin preferensseihin (tutkimuskysymykset kaksi ja kolme) tutkin multinominaalisen logistisen regressioanalyysin avulla. Aineistona (N=1 137) käytin vuoden 2020 International Social Survey Programme (ISSP) -kyselyaineistoa, jonka teemana oli ympäristö. Tuloksien perusteella suomalaiset suosivat ympäristöpolitiikassa informaatio-ohjausta ja positiivisia kannustimia sisältäviä taloudellisia ohjauskeinoja. Toiminnallaan ympäristöä vahingoittaville yrityksille suomalaiset olivat tuloksien perusteella kuitenkin valmiita kohdistamaan myös pakottavampia ohjauskeinoja, kuten tuntuvampia sakkorangaistuksia. Logistisen regressioanalyysin tuloksien mukaan sosiaalinen luottamus lisäsi todennäköisyyttä kannattaa taloudellisia ohjauskeinoja kotitalouksille. Vastaavaa yhteyttä en kuitenkaan löytänyt poliittiselle luottamukselle ja luottamukselle teollisuuteen ja muuhun elinkeinoelämään. Tulokset antavat enemmän tukea sille johtopäätökselle, että matala yhteiskunnallinen luottamus ohjaa kansalaisten preferenssejä ympäristöpolitiikassa kohti hallinnollisen sääntelyn hyväksyntää muiden ohjauskeinojen sijaan. Tuloksien perusteella myös poliittinen ideologia oli yhteydessä ohjauskeinoja koskeviin preferensseihin niin, että oikeistolainen poliittinen ideologia lisäsi todennäköisyyttä kannattaa veroetuja yrityksille muiden ohjauskeinojen sijaan. Tulokset viittasivat siihen, että myös oikeistosta löytyy kannatusta taloudellisille ohjauskeinoille ainakin silloin, kun niihin liittyy positiivisia kannustimia. Tulokset tukivat osittain aikaisempien tutkimuksien tuloksia, joissa yhteiskunnallisen luottamuksen on todettu ennustavan hyvin ympäristöpoliittisia ohjauskeinoja koskevia preferenssejä. Aikaisempien tutkimusten mukaan korkea yhteiskunnallinen luottamus lisää taloudellisten ohjauskeinojen kannatusta, kun taas matala luottamus on yhteydessä tiukemman sääntelyn tukemiseen. Poliittisen ideologian yhteys ohjauskeinoja koskeviin preferensseihin ei ole yhtä selvä. Tutkimusten mukaan kannatuksen ja vastustuksen määrä vaihtelee toimenpidekohtaisesti. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että oikeistossa suhtaudutaan hyväksyvämmin positiivisia kannustimia sisältäviin taloudellisiin ohjauskeinoihin.