Browsing by Subject "Ympäristöystävällinen käyttäytyminen"

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys ystävien ja toisaalta vanhempien injunktiivisilla (odotuksilla) ja deskriptiivisillä normeilla (esimerkillä) on siihen, miten aktiivisesti suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset nuoret tekevät ympäristöystävällisiä tekoja, esim. lajittelevat jätteitä tai välttävät ruoan poisheittämistä. Kun aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että sisäinen motivaatio on vahvemmassa yhteydessä ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen kuin ulkoinen, tutkimuksessa kartoitettiin myös motivaation laatua ja sen yhteyttä ystävien ja vanhempien injunktiivisiin ja deskriptiivisiin normeihin. Koska tutkittavat nuoret olivat ikävaiheessa, jolloin ystävien merkitys tutkitusti on korostunut, tutkimus lähti taustaoletuksesta, että ystävien merkitys nuorten ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen on suurempi kuin vanhempien. Aineisto kerättiin kahdesta vantaalaisesta yläasteen koulusta. Kyselyyn vastasi 71 9.-luokkalaista (48% poikia). Ympäristöystävällistä käyttäytymistä mitattiin kysymällä, kuinka usein 1) lajittelee jätteensä, 2) välttää turhaa sähkön kulutusta (esim. ottamalla laturin pois seinästä), 3) välttää turhaa ruoan pois heittämistä, 4) välttää turhaa veden kulutusta (esim. käydessään suihkussa) 5) ostaa ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita. Vanhempien ja ystävien koettuja normeja mitattiin Colladon ym. (2019) kyselyllä. Sisäistä ja ulkoista motivaatiota kartoitettiin Pelletierin ym. (1998) Motivation toward environment-mittarilla. Aineisto analysoitiin ei-parametrisillä menetelmillä (χ2, Spearmanin ρ, Fisherin testi, Cramerin V, Phi). Ympäristöystävällisistä teoista yleisimpiä olivat ruoan poisheittämisen välttäminen ja jätteiden lajittelu, harvinaisinta ympäristöystävällisten tuotteiden ostaminen. Koska iso osa nuorista ei osannut arvioida ystäviensä odotuksia ja käyttäytymistä, ystävillä ei ollut suurta merkitystä nuorten ympäristöystävällisessä käyttäytymisessä. Vanhempien odotuksilla ja käyttäytymisellä sen sijaan oli merkitsevä yhteys nuorten ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. Vanhempien koettu injunktiivinen normi selitti 42% ja deskriptiivinen normi 29% nuorten ilmoittaman ympäristöystävällisen käyttäytymisen vaihtelusta. Myös nuoren motivaatio ympäristötekojen tekemiseen oli selvässä yhteydessä vanhempien koettuihin normeihin, sillä injunktiiviset normit vahvoina kokeneista yli 90%: lla oli sisäinen motivaatio, heikkoina kokeneista vain puolella. Deskriptiivisten normien osalta yhteys oli hieman heikompi. Sisäisesti motivoituneet tekivät myös huomattavasti useammin aktiivisesti ympäristötekoja (70%) kuin ulkoisesti motivoituneet (30%).