Browsing by Subject "YouTube"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2023)Representation av män och kvinnor i reklamer har länge varit ett omtalat ämne. Representationen anses inte vara jämställd. Enligt forskning framställs och representeras de olika könen på olika sätt i reklamer. Tidigare forskning visar att kvinnor syns mindre i medier och framställs ofta på ett stereotypiskt sätt. I denna avhandling analyseras Fazers reklamer som publicerats på Fazers egna YouTube kanal under året 2021. Sammanlagt har 21 reklamer analyserats. Forskningen fokuserar på könsrepresentationer samt stereotyper och dess framställning gällande kön. Som metod för att utföra forskningen har det använts inslag av både kvantitativ innehållsanalys samt kvalitativ innehållsanalys. I den kvantitativa delen har både bild samt ljud analyserats medan i den kvalitativa delen ligger fokus på innehållet av bilderna i de olika reklamerna. Forskningen baserar sig på Goffmans teori om könsstereotyper där sex olika stereotyper Goffman lagt fram analyseras i reklamerna. Dessa stereotyper är: relativ storlek, den feminina beröringen, funktionsrankning, familjescener, ritualisering av underordning och licensierad avlägsnande. Goffmans teori har bekräftats i många tidigare studier medan annan forskning fått andra resultat. I denna forskning analyseras hur det manliga och kvinnliga könen framställs i finsk reklam. De kvantitativa resultatet visar att det är 54 procent kvinnor och 46 procent män som visas i bild i Fazers reklamer. I reklamerna är det vanligare med en kvinna som spelar huvudrollen och det är 58 procent kvinnor som har huvudrollen och 42 procent män som har huvudrollen. Av berättarrösterna och replikerna som finns med i reklamerna syns den största skillnaden då 63 procent är kvinnor och 38 procent män. Stereotyperna Goffman lagt fram finns alla närvarande men flesta i väldigt små grader. Stereotypen ritualisering av underordning var den som var närvarande i reklamerna i högsta grad. Den stereotypen som syns i minst tillfällen är funktionsrankning. Den kvalitativa innehållsanalysen fokuserar på fyra reklamer, en som bekräftar en stereotyp, en som inte gör det och två som både bekräftar stereotyper men även bryter mot dem. Resultaten i den kvalitativa delen visar att Fazer försöker undvika stereotyper genom att visa andra sociala kön exempelvis, men även att det fortfarande finns klassiska könsstereotyper i vissa reklamer.
-
(2019)Tässä tutkielmassa tutkitaan, millaista julkista kuvaa journalistit rakentavat Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkeleissa vuonna 2013–2017. Tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa journalistit luovat uusista media-alan ammattilaisista, tubettajista. Tutkielma kysyy ja selvittää, luovatko journalistit tubettajista stereotypioita ja uhkaavatko tubettajat journalistista professiota. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaista asiantuntijuutta tubettajien ympärille rakentuu. Tutkielma aloitetaan kertomalla YouTube-alustan historiasta ja tubettamisen anatomiasta. Lisäksi kerrotaan, miten tubettamisen ympärille muodostuu fanikulttuuria. Tutkielman aluksi määritellään myös tutkielman kannalta keskeiset käsitteet: journalistinen professio, journalistin vapaus, asiantuntijuus, imago ja stereotypia. Tutkimusmenetelmänä on laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Sen avulla analysoidaan aineisto, joka koostuu 67:stä Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkelista. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään myös määrällistä sisällönerittelyä, jonka avulla havainnollistetaan ja tuetaan laadullisen tutkimuksen avulla nousevia seikkoja. Tutkielma osoittaa, että tubettaminen ja siihen kytkeytyvä fanikulttuuri ovat 2010-luvun ilmiö, ja journalistien rooli tubettajista luotujen mielikuvien synnyttämisessä on olennainen. Perinteisen median toimijat luovat tubettajista stereotypian erilaisia uhkia 2020-lukua lähestyttäessä. Toistuessaan tulevaisuudessa stereotypioiden toteutuminen on mahdollista. Lisäksi tutkielma osoittaa, että tubettajat esiintyvät perinteisessä mediassa erilaisissa asiantuntijarooleissa, joista keskeisimpiä ovat kokemus- ja näkemysasiantuntijoiden roolit. Tutkielman tuloksista käy ilmi myös se, että journalistien silmin tubettajat ovat media-alan moniottelijoita, joiden työnkuva haastaa journalismia yleisösuhdetta ja sisältöjä viihteen keinoin ja tarjoamalla rajatuista aiheista kiinnostavaa tietoa ja henkilötarinoita. Tässä pro gradu -tutkielmassa aineisto on rajattu Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkeleihin. Tutkielman lopputulokset ovat vertailukelpoisia, ja tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää myös muissa konteksteissa, joissa tutkitaan tubettajista luotua julkista kuvaa.
-
(2022)Tutkielma tarkastelee videoalusta YouTubessa ilmestyvää Leveli News -ohjelmaa populististen vastakkainasetteluiden ja vastatiedon tuottamisen viitekehyksessä. Aineistona tutkielmassa toimii ohjelman ensimmäiset kymmenen jaksoa kesältä 2021. Ohjelmassa käsiteltävät aiheet keskittyvät muun muassa koronapandemiaan, politiikkaan ja salaliittoteorioihin. Vaihtoehtoisten medioiden tutkimuksessa keskeistä on tarkastella, kuinka ne voivat vaikuttaa julkisen keskustelun olosuhteisiin ja sitä kautta demokraattiseen osallistumiseen ja luottamukseen demokraattista järjestelmää kohtaan. Esimerkiksi hybridi mediaympäristö on vaikuttanut siihen, että uudet poliittiset toimijat voivat saada äänensä kuuluviin ja saavuttaa uusia yleisöjä. YouTube alustana puolestaan mahdollistaa laajan levityksen ja mediatuotannon pienilläkin resursseilla. Menetelmänä tutkielmassa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkielmassa määritellään populismi muodoksi, jossa me-ryhmä rakentuu suhteessa rajanvetoon jotakin vastaan ja muodostaa diskursiivisen toimijan. Yksi tyypillinen populistien käyttämä strategia on vastatiedon tuottaminen, jolla pyritään esimerkiksi kyseenalaistamaan perinteisiä tiedon auktoriteetteja korvaamalla ne omilla vaihtoehtoisilla tiedon auktoriteeteilla. Populististen vastakkainasetteluiden ja vastatiedon muodostumista tarkastelemalla voidaan tehdä havaintoja siitä, millaisia poliittisia ideoita uudet poliittiset toimijat levittävät sosiaalisessa mediassa ja toisaalta siitä, miten ne voivat vaikuttaa demokraattisiin yhteiskuntiin. Vastakkainasetteluja rakennetaan suhteessa laajasti ymmärrettyyn korruptoituneeseen eliittiin, puoluepoliittisiin toimijoihin, valtavirtamediaan ja toimittajiin sekä sukupuoleen ja maahanmuuttoon. Vastatiedon tuottaminen kiteytyy ohjelmassa kehotuksiin siitä, että katsojan tulisi itse tehdä omat johtopäätöksensä. Ohjelma esittää itsensä puolueettomana viestinvälittäjänä, vaikka se luo maailman tilanteesta vastakkaista narratiivia suhteessa valtavirtakäsityksiin hyödyntäen valtavirtamedian sisältöjä omalle agendalle sopivalla tavalla. Ohjelmassa käytetyt vastatiedon tuottamisen keinot ja vastakkainasettelut luovat epäluottamusta yhteiskuntaa ja demokraattista järjestelmää kohtaan. Ohjelmassa esiintyvää järjestelmänvastaisuutta voi pitää huolestuttavana yhteiskunnan polarisoitumisen kannalta. Ohjelma seuraa kansainvälistä kehitystä, jossa radikaalin oikeiston toimijat ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa mobilisoituakseen. Osattomuuden ja pettymyksen tunteita on mahdollista käyttää apuna ihmisten mobilisoimisessa. Yhteiskunnan on huomioitava myös marginaalisessa asemassa olevat mielipiteet poliittisen vakauden säilyttämiseksi. Yhteiskunnan polarisoitumisen hillitsemiseksi on tiedettävä, millaisia vaatimuksia toisistaan erkanevilla ryhmillä on, jotta ne voidaan demokraattisin keinoin saada lähemmäksi toisiaan. Tutkielma antaa panoksensa vaihtoehto- ja vastamediatutkimukseen Suomessa valottamalla uutta toimijaa hybridissä mediaympäristössä ja tuo esille internetin vaikutuksia populistisen logiikan ja mediatisaation yhteen nivoutumiselle.
-
(2024)Finland’s national obsession with seeing itself on the world stage is nothing new to anyone familiar with the Nordic country. Finns love seeing the country mentioned in international media so much so that it elicits two slightly tongue-in-cheek phrases in Finnish, torille tavataan and Suomi mainittu. For Finland’s size, it seems to be mentioned quite frequently on social media as well. But does Finland actually have disproportionate soft power and nation branding given its population? This thesis takes a look at traditional ways of studying soft power, public diplomacy and nation branding and how they have adapted to the digital era. It also explains some of the potential gaps in measuring a country’s nation brand, especially in regards to YouTube. Using the sum of YouTube views from the first five pages of search results as a vector for quantitative research, this thesis also offers an example of a small study of nine other geographically diverse case countries all with similarly sized populations to Finland — New Zealand, Denmark, Norway, the Central African Republic, Slovakia, El Salvador, Paraguay, Ireland, and Singapore. YouTube videos can be further grouped into various of the sight’s own categories, showing which countries out perform others, offering more specific insight into nation branding successes and failures. Comparing these 10 countries, all in the same population weight class, can help determine whether Finland’s online presence is actually outsized or that’s a myth supported by confirmation bias.
-
(2020)Syftet med denna magistervhandling är att utreda ifall unga finlandssvenskar använder webbsidan Youtube som ett socialt medium eller inte. Samtidigt ska den undersöka ifall rådande definitioner av sociala medier är tillräckliga för att verkligen beskriva den användning av sociala medier och andra webbsidor som förekommer i dag. Avhandlingens huvudfråga lyder: i vilken mån använder unga finlandssvenskar Youtube som ett socialt medium? Tre huvudsakliga definitionspunkter för sociala medier används i avhandlingen; värde måste dras från användargenererat innehåll och användarna måste uppleva att de interagerar med andra användare, eller så ska tjänsten användas för att upprätthålla och eventuellt skapa nya sociala nätverk. Materialet samlades in genom en webbenkät. Frågorna i enkäten var byggda på de tre definitionspunkterna, och tangerade informanternas användning av Youtube på olika sätt. Sammanlagt svarade 165 personer på enkäten. För att analysera materialet användes kvalitativ innehållsanalys, genom att kategorisera de olika svaren baserat på hurdana teman och ämnen de tangerade. Avhandlingens analys tyder på att unga finlandssvenskar inte använder Youtube som ett socialt medium. Youtube användes inte för att upprätthålla sociala nätverk. Informanterna upplevde i viss mån att interaktion uppstod mellan dem och kanalerna som laddade upp videor, men inte mellan sig själva och användare som kommenterade på videor. Gällande det användargenererade innehållet, visade sig definitionen vara otillräcklig. Informanterna såg främst på videor från stora kanaler, och uppskattade i många fall specifikt ett högt produktionsvärde. Frågan om ifall värde fås från användargenererat innehåll eller inte blev därmed oklar, eftersom det är svårt att avgöra ifall dessa Youtube-kanaler kan räknas som användare eller som produktioner. Resultaten tyder på att det finns en avsaknad av gemensamma sätt att kommunicera kring sociala medier, och att sådana måste utvecklas i framtiden. Resultaten visar också att det finns en skillnad mellan definitioner som är baserade på teknik och sådana som är baserade på användning, och ifall vettiga diskussioner ska kunna föras kring sociala medier i framtiden, måste ett gemensamt sätt att kommunicera kring dem utvecklas.
-
(2020)In a global competition for resources, differentiation and visibility are key elements for winning. Even countries are not exempt from the efforts of creating a positive image for themselves. This favorable positioning in comparison to other countries is reached through planned branding efforts This Thesis focuses on studying a city brand of Seoul, the capital of South Korea. The aim is to discover whether the city brand of Seoul presented on YouTube by official place marketers, such as the Seoul Tourism Organization (STO) and the Seoul Metropolitan Government (SMG), differs from the city brand presented through user-generated content (UGC) created by the residents of the city. As a city brand consists of city perceptions of several diverse stakeholder groups, the differences and similarities between the Seoul presented on the promotional materials and the user-generated content have an impact on the city brand of Seoul. The research method used is qualitative video content analysis. The study includes a total of 59 videos, of which 28 are user-generated content on YouTube and the rest are official promotional videos of the Seoul Tourism Organization (STO) and the Seoul Metropolitan Government (SMG). The analysis of these videos is based on six primary categories and 24 subcategories, constructed from existing frameworks created by Beerli and Martin; Aaker; Anholt; and Margolis and Pauwels. As a result, four major differences in the projection of Seoul city brand between UGC and the promotional videos are found: representation of different seasons, nature as a tool, diversity of the city, and shopping and café culture as experiences. Additionally, five minor differences include family-orientation; emphasizing events; the focus of food and cuisine; public amenities, public transportation and getting to places; and prices. Furthermore, six major similarities, as well as two minor similarities are found: connection of nature and urban life, social media-readiness, coexistence of history and modern day, coexistence of people, editorial choices, vitality of the city, overcrowding, and safety. The more commonalities between the place marketer videos and the videos created by the stakeholders, the more cohesive, interesting, unique, and accepted city brand is possibly built. If the UGC and the promotional videos only had differences, the Seoul city brand would likely not be recognized or accepted by the city’s stakeholders and could damage the already existing city brand. The found similarities indicate that the place marketers and internal stakeholders of Seoul share perceptions of Seoul city identity to an extent where a strong city brand can be built. Additionally, the found differences indicate that the place promoters have made decisions on which stakeholder groups they wish to cater to more than the others. This is good, since lack of consistency and an effort to suit all target audiences simultaneously leads to diluting and weakening the brand.
Now showing items 1-6 of 6