Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Yritysvastuu"

Sort by: Order: Results:

  • Veijalainen, Noora (2023)
    Sosiaalisen median vaikuttajat ja heidän kytköksensä kaupalliseen toimintaan ovat ajankohtainen aihe, joka on viime aikoina noussut esiin esimerkiksi politiikassa sekä uutismediassa. Yrityksissä itsessään vaikuttajat ovat nousseet merkittäväksi osaksi viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuutta, ja heidän ympärilleen on muodostunut oma viestinnän kenttänsä. Samaan aikaan yrityksiltä edellytetään yhä kokonaisvaltaisemmin vastuullista yritystoimintaa sekä sen läpinäkyvää viestintää omille sidosryhmilleen. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millainen vaikuttajien rooli on yritysten vastuullisuusviestinnässä. Tutkielmassa pyrin laadullisen sisällönanalyysin keinoin havainnollistamaan, millaisia tavoitteita ja mittareita yrityksillä on vaikuttajille vastuullisuusviestinnässään, millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta riskejä vaikuttajat yritysten vastuullisuusviestinnälle asettavat sekä millainen sekä millaisia prosesseja yhteistyöhön liittyy. Tutkielmassa tarkastelen aihetta yritysten näkökulmasta ja käytän aineistona viiden eri yrityksen kanssa käytyjä haastatteluja. Analyysissani havaitsin, että yrityksissä vaikuttajien rooli vastuullisuusviestinnän kanavana koetaan eri tavoin riippuen siitä, millaisia tavoitteita yrityksillä on vastuullisuuden saralla laajemmin sekä miten vahvasti vaikuttajan koetaan olevan osa yritystä. Eroista huolimatta vaikuttajien tuomat mahdollisuudet ovat kuitenkin selkeät ja samankaltaiset kaikissa yrityksissä: vaikuttajat toimivat kolmannen osapuolen suosittelijoina, jotka pystyvät persoonansa, ammattiosaamisensa sekä vuorovaikutustaitojensa ansiosta tuomaan vastuullisuusviestinnän mielenkiintoisella, autenttisella ja uskottavalla tavalla lähelle omia kohdeyleisöjään. Vastuullisuusviestinnän osana vaikuttajat ovat osa yritysten viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuutta, ja sellaisena heidän on palveltava yrityksen tavoitteita kokonaisvaltaisesti ja edustettava niitä asioita ja arvoja, joita yritykset haluavat tuoda julki. Riippumatta siitä, tavoitteleeko yritys vaikuttajien kautta tarkkoja strategisia tavoitteita vai yleistä näkyvyyttä vastuullisuustoimilleen, yhteistyö edellyttää yrityksiltä rohkeutta luopua osasta viestinnällistä autonomiaansa. Asetelma tuo mukanaan riskejä, mutta myös merkittäviä mahdollisuuksia.
  • Pirttijärvi, Heta (2024)
    Yritysvastuun vapaaehtoisuus on vaihtumassa sääntelyyn. Euroopan komissio ehdotti helmikuussa 2022 yritysvastuudirektiiviä ja maaliskuussa 2024 jäsenmaista koostuva Euroopan unionin (EU) neuvosto äänesti direktiivin etenemisen puolesta. EU:n yritysvastuun sääntelykehikko edustaa merkittävää askelta maailmantalouden hallinnoinnin siirtymisessä perinteisestä voiton tavoittelusta kohti sellaista, joka painottaa taloudellisen toiminnan pitkän aikavälin kestävyyttä ja eettisempiä toimintatapoja. Yhtenä ja kenties suurimpana motivaationa tämän suunnanmuutoksen taustalla on globaalin ilmastokriisin uhka. Tämän kehityksen valossa maisterintutkielma tarkastelee, millaisia ristiriitoja on yritysvastuun toteutumisen esteenä. Ristiriitoja pyritään ymmärtämään analysoimalla sisällönanalyysin keinoin pääomasijoitusalan edunvalvontajärjestön Invest Europen suhtautumista Euroopan unionin neljään yritysvastuusääntelyyn: kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen, kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmään, vastuullisuusraportointidirektiiviin, sekä yritysvastuudirektiiviin. Tutkimusaineiston muodostaa Invest Europen verkkosivuilla julkaistut EU:lle suunnatut kirjeet ja kuulemisvastaukset sekä yleiset kannanotot, jotka koskevat näitä neljää yritysvastuun sääntelyä. Tutkielmassa käydään myös läpi yritysvastuudebattien historiaa, jossa on noin viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut käänne kohti yritysten politisoimista. Tämä yritysten politisoitumisen teoria muodostaa tutkielman teoriaosuuden. Teoriasta ammennetaan, kun pyritään ymmärtämään kuinka yritysvastuun ristiriidat näkyvät Invest Europen argumentaatiossa sekä pohdittaessa ovatko ristiriidat ylitettävissä. Lopputuloksena on, että Invest Europen suhtautuminen EU:n kestävän rahoituksen sääntelyyn on käytännönläheinen. Edunvalvontajärjestö vaikuttaa olevan enemmän huolissaan siitä, mitä sääntely aiheuttaa sen jäsenistölle ja kuinka helposti sääntely on toteutettavissa kuin siitä, miten kattavasti sääntely lisää yritysvastuuta. Analyysissä Invest Europen suhtautumisen perusteluista tunnistetaan kuusi argumenttikategoriaa. Argumenttikategorioita tarkastelemalla tullaan siihen lopputulokseen, että kaikki Invest Europen perustelut voidaan jäljittää takaisin ristiriitaan yritysvastuun ja voittojen maksimoinnin välillä. Se on ainut ristiriita, joka ei ole ylitettävissä, mutta yritysten politisoituminen voi tarjota avaimia toimia ristiriidan olemassaolosta huolimatta.