Browsing by Subject "avautuminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä vielä melko vähän tutkituista oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen välisistä kaksisuuntaisista yhteyksistä esihenkilö-alaissuhteen kontekstissa. Tutkielmassa tutkitaan kahden mittauspisteen pitkittäisasetelmassa oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen välistä yhteyttä, jonka oletetaan aiempaan tutkimuskirjallisuuteen perustuen olevan kaksisuuntainen. Tutkielmassa oikeudenmukaisuutta on mitattu yleistä oikeudenmukaisuuden kokemusta mittaavalla mittarilla, ja luottamus puolestaan on jaoteltu Gillespien luomalla jaolla tukeutumiseen ja avautumiseen. Tutkielman aineisto koostuu vuosien 2019–2020 aikana kerätystä kyselytutkimusaineistosta, joka on kerätty osana uusien ja vanhojen esihenkilö-alaissuhteiden luottamuksen tutkimusprojektia. Kysely on toteutettu tutkimusyrityksen valmiilla paneelilla kolmessa mittauspisteessä, joista kahta ensimmäistä noin neljän kuukauden välillä toteutettua mittauspistettä käytetään tutkielmassa. Koko aineisto koostuu 1242 vastaajasta, joista 626 on rajattu lopulliseksi aineistoksi. Oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen yhteyden tutkimisen menetelmänä käytettiin ristiviiveellistä regressioanalyysia, jonka avulla pystyttiin tutkimaan hypoteeseissa esitettyjä yhteyksiä. Muuttujia tarkasteltiin myös korrelaatioanalyysilla ja pääanalyyseissa käytettyjen muuttujien muodostamiseksi aineistoa tarkasteltiin myös faktorianalyysilla. Pääanalyysin lisäksi tehtiin lisäanalyysit interaktiotermejä ja niiden visualisointeja hyödyntäen. Pääanalyysin tulokset tukevat esitettyjä hypoteeseja: oikeudenmukaisuudella ja luottamukseen kuuluvalla avautumisella on kaksisuuntainen positiivinen yhteys toisiinsa. Avautumisesta oikeudenmukaisuuteen suuntaavan yhteyden havaittiin olevan mahdollisesti heikompi kuin oikeudenmukaisuudesta avautumiseen suuntaava yhteys. Lisäanalyyseissa havaittiin, että esihenkilö-alaissuhteen kesto moderoi oikeudenmukaisuudesta avautumiseen suuntaavaa yhteyttä. Vanhojen suhteiden oikeudenmukaisuus oli positiivisessa yhteydessä avautumiseen, mutta uusissa positiivinen yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Varsinaisia pääanalyyseja valmistelevissa alustavissa mittauksissa havaittiin, ettei aineisto soveltunut tukeutumisen tarkasteluun, sillä se ei erottunut tarpeeksi oikeudenmukaisuudesta. Työntekijän kokemuksen esihenkilön oikeudenmukaisuudesta on huomattu vaikuttavan esihenkilöön luottamiseen. Yhteyden on havaittu kulkevan myös toiseen suuntaan, mutta muuttujien välisiä yhteyksiä ajan kuluessa on tutkittu vähän. Tutkielma lisäsi tietoa muuttujien välisistä yhteyksistä. Tutkielman myötä saatiin vahvistus sille, että oikeudenmukaisuus ja luottamus vaikuttavat toisiinsa ajan kuluessa, ja näiden yhteyden ensisijainen suunta saattaa olla oikeudenmukaisuudesta luottamukseen suuntaava. Lisäksi saatiin tietoa suhteen keston vaikutuksesta kyseiseen yhteyteen. Tutkielman alustavat mittaukset myös toivat esille, että tutkimuskentällä on tarve luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden mittareiden kattavammalle tarkastelulle, sillä käytetyt mittarit eivät onnistuneet erottelemaan tukeutumista ja oikeudenmukaisuutta tarpeeksi.
-
(2020)Pro gradu -tutkielmassani tutkin piirityöskentelyä vaihtoehtoisena muotona IT-organisaation kokouksessa. Tutkimuksen tavoit-teena oli tutkia piirityöskentelyn kokemusta organisaatiokontekstissa. Tutkimuskysymykseni oli miten osallistujat kuvaavat koke-muksiaan toteutuneista piireistä, kun tietyt soveltamani piirin elementit ohjaavat vuorovaikutusta. Kokoukset tapahtuvat usein tietyllä tutuksi tulleella kaavalla, ja tämä tutkimus sai alkunsa siitä ajatuksesta, mitä perinteinen piiri voisi tuoda mukanaan. Ihmiset ovat kokoontuneet kautta aikojen keskustelemaan piiriin erilaisista asioista. Puhetta on ohjailtu esimerkiksi puhe-esineellä, joka antaa puheoikeuden ja kiertää henkilöltä toiselle. Tutkielmani edustaa sosiaalipsykologista pienryhmätutkimusta. Taustateorioiksi valitsin sosiaalipsykologisista peruskäsitteistä normit, konformisuuden, avautumisen ja koheesion, koska ne tulivat esille piiriin liittyvissä aikaisemmissa tutkimuksissa. Toteutin tutkimukseni IT-organisaatiossa, jossa piiri järjestettiin neljä kertaa tavallisen viikkokokouksen sijasta. Moderoin yhdessä kokouksen vetäjän kanssa piirimuotoiset kokoukset. Empiirinen tutkimusaineisto koottiin keräämällä kirjalliset palautelomakkeet piirimuotoisen kokouksen jälkeen sekä haastattelemalla myöhemmin neljää osallistujaa. Tutkimuksen analyysimenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi. Analyysi soveltaa aineistolähtöistä lähestymistapaa, ja sen avulla tutkin ihmisten kokemusta ja tulkintaa yksittäisistä piirityöskentelykerroista. Tutkimustuloksissa tuli esille viisi pääluokkaa: hallittavuus, vuorottelu, osallistuminen, asioiden käsittely sekä inhimillinen yhteys. Kaikissa pääluokissa näyttäytyi sekä niihin liittyvä myönteinen ulottuvuus että niiden vastaulottuvuus. Piirityöskentely koettiin monelta osin helpottavan kokouksen käytännön etenemistä. Osallistujat pääsivät puhumaan ja piiri rohkaisi osallistumaan. Piiri koettiin myös hyväksi tavaksi kohdata toisia osallistujia ja käsitellä hankalia asioita. Vastaulottuvuudet toivat tässä tutkimuksessa ilmi piiriin liitettyjä epämukavia tuntemuksia sekä heikkouksia. Piirityöskentely koettiin osin hitaaksi, epäkäytännölliseksi ja tällaiseen IT-kontekstiin epäsopivaksi tavaksi kokoustaa. Puheen vuorottelu aiheutti joillekin jännittämistä, ja osallistuminen koettiin osin pa-kottavaksi. Koettiin myös, että on muitakin keinoja käsitellä asioita, ja avautuminen eli asioiden paljastaminen itsestä muille saatettiin kokea haavoittavaksi. Vertailin tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin piirityöskentelystä käytännön tasolla. Suhteutin tuloksia niihin sosiaalipsykologian käsitteisiin, jotka tutkimuksessani näyttäytyivät. Näiden pohjalta muodostin tutkimuksen tuloksista johtopäätökset. Reflektoin työni lopuksi tuloksia myös hieman laajemmin liittyen siihen, miten piirityöstelyä voisi hyödyntää tukemaan organisaation vuorovaikuttei-suutta ja dialogisuutta. Piirityöskentelyllä on olemassa omat norminsa ja ideaalinsa. Osallistujille on tärkeää sanoittaa ja sopia niistä asioista, joilla voi-daan lisätä piirin turvallisuutta. Organisoimattomana piiri voi johtaa kielteisiin kokemuksiin. Piirityöskentelyn moderaattorin osaamisella ja keskustelun säännöistä sopimisella voidaan todennäköisesti vähentää jännitystä aiheuttavia tekijöitä sekä lisätä turvalli-suudentunnetta. Näin saadaan työskentelymallin parhaat puolet esille. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että piirityöskentely on yksi vaihtoehtoinen muoto toteuttaa yhteisöllisyyttä lisäävä työyhteisön kokoontuminen. Tässä tutkimuksessa esiin tullut tieto on hyödyllistä niille, joita kiinnostaa piirityöskentelyn soveltaminen business-kontekstissa ja toisaalta joita kokousten vuorovaikutukseen liittyvät asiat kiinnostavat yleisemminkin.
Now showing items 1-2 of 2