Browsing by Subject "avioliittomarkkinat"

Vielä muutama vuosikymmen sitten länsimaalaiset miehet kouluttautuivat selvästi naisia enemmän. Kuluneiden vuosikymmenten aikana koko väestön koulutustaso on noussut voimakkaasti. Koulutustason nousu ei ole kuitenkaan jakautunut tasaisesti sukupuolten välillä, vaan naisten koulutustaso on noussut miehiä nopeammin. 2000-luvulle siirryttäessä suurimmassa osassa länsimaista naisten keskimääräinen koulutustaso on noussut miesten keskimääräistä koulutustasoa korkeammaksi. Samanaikaisesti kotitaloustöiden kokonaismäärä ja jakautuminen miesten ja naisten välillä on muuttunut. Ennen kotityö ja lastenhoito kasautuivat pääosin naisen harteille miesten vastatessa työmarkkinoilla tehtävästä työstä. Aiemmin naisten oli kannattavaa kouluttautua miehiä vähemmän, sillä kotitöiden ja lastenhoidon viemä aika oli pois työmarkkinoilla tehtävistä töistä ja laski heidän koulutuksesta saamiaan tuottoja. Kotitöiden kokonaismäärä on kuitenkin ajan myötä vähentynyt, ja miehet ovat lisänneet osallistumistaan kotitöihin ja lastenhoitoon. Koulutus voi olla investointi inhimilliseen pääomaan, signaali tuottavuudesta tai kulutushyödyke. Mikäli koulutus ajatellaan investointihyödykkeeksi, koulutuksen hyödyistä osa saadaan työmarkkinoiden, osa avioliittomarkkinoiden välityksellä. Jos koulutuksen tuotto työ- ja avioliitomarkkinoilla eroaa eri sukupuolten välillä, voi miesten ja naisten olla taloudellisesti kannattavaa kouluttautua eri verran. Chiapporin ym. (2009) luoma teoreettinen malli antaa viitekehyksen analysoida, miten työ- ja avioliittomarkkinoilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat miesten ja naisten koulutusvalintoihin. Heidän mallissaan koulutuksen antama kokonaistuotto jaetaan kahteen komponenttiin – työmarkkinatuottoon ja avioliittomarkkinatuottoon. Chiappori ym. perustelevat mallinsa avulla, että naisten keskimääräisen koulutustason voimakkaampi nousu johtuu kotitaloustöiden määrässä ja jakautumisessa tapahtuneista muutoksista sekä koulutuksen palkkadiskriminaatiota vähentävästä vaikutuksesta. Suomessa palkkadiskriminaatio ei kuitenkaan vähene korkeammilla koulutustasoilla. Kun koulutus ei suojaa naisia palkkadiskriminaatiolta, ei palkkadiskriminaation esiintyminen myöskään lisää naisten koulutuksen työmarkkinatuottoa. Koska kotitaloustöiden määrässä ja jakautumisessa tapahtuneet muutokset eivät kykene yksinään selittämään naisten miehiä korkeampaa koulutustasoa, täytyy selitysten löytyä muista tekijöistä. Ensinnäkin erot miesten ja naisten ominaisuuksissa voivat aiheuttaa sen, että koulutuksen työmarkkinatuotto on naisilla miehiä korkeampi. Toinen mahdollinen selitys löytyy avioliittomarkkinoilta. Miehet arvostavat avioliittomarkkinoilla puolisoehdokkaan koulutustasoa enemmän kuin aiemmin. Kun koulutuksella on aiempaa positiivisempi signaali avioliittomarkkinoilla, kannattaa naisten kouluttautua aiempaa enemmän. Lisäksi naiset voivat haluta kuluttaa miehiä enemmän koulutuspalveluita, mikäli kouluttautumisesta saatava suora hyöty on naisilla keskimäärin miehiä suurempi. Kaiken kaikkiaan hyvin erilaiset, niin taloudelliset kuin talouden ulkopuolisetkin kannustimet, vaikuttavat siihen, kuinka korkeasti kukin lopulta kouluttautuu. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella vaikuttaa siltä, että yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa naisten koulutuksen keskimääräinen kokonaistuotto on ohittanut miesten koulutuksen keskimääräisen kokonaistuoton. Tästä syytä naisten kannattaa nykyään kouluttautua miehiä korkeammin.