Browsing by Subject "avunanto"

Tutkielmassa tarkastellaan Irakin ja Syyrian konfliktialueelle lähteneiden ja al-Holin leirille päätyneiden suomalaisten naisten kehystämistä mediassa. Tämän lisäksi tutkitaan, minkälaisia rooleja mediassa naisille kehystetään ja onko kehystämisellä vaikutusta naisten avunsaamiseen. Aihetta tutkitaan terrorismin sekä humanitaarisen avunantamisen teorioiden kautta. Keskiössä ovat naisten osallistuminen terroristisen järjestön toimintaan ja siihen liittyvät kysymykset. Lisäksi kysymyksenä on avunantajan ja avunsaajan välinen suhde ja se, miten median kehystäminen voi siihen vaikuttaa. Al-Holin leiri nousi Suomessa esille maaliskuussa 2019, kun kansainvälinen media julkaisi haastatteluja Syyriasta, Isisin viimeisestä tukikohdasta pakenevista ja Isisin kaaduttua alueelta lähteneistä ihmisistä. Yksi haastateltavista oli suomalainen nainen. Pian selvisi, että al-Holin leirillä oli useita suomalaisia naisia ja lapsia. Aineistona tutkielmassa on Yleisradion 74 uutisartikkelia, jotka kerättiin verkkojulkaisuina Yleisradion verkkosivuilta ajanjaksolta 1.3.2019-30.11.2019. Hakusanoina käytettiin sanoja ’al-hol’, ’al hol’ ja ’isis’. Menetelmänä tutkimuksessa on laadullinen kehysanalyysi. Kehystämisellä tarkoitetaan tiettyjen näkökulmien valintaa valitusta asiasta ja sen näkökulman nostamista merkittäväksi tekstin kautta. Yhtenä kehysten rakentajana medialla on valta päättää, miten jokin asia tuodaan julkiseen keskusteluun. Kehysanalyysin periaatteet ohjasivat analyysin tekoa, mutta itse analyysi rakentui Van Gorpin kehysanalyysimallin mukaisesti. Aineistoa käsiteltiin Van Gorpin kehysmatriisin seitsemän kehystämisen keinon ja tavan kautta. Aineiston analyysissa rakentui kaksi kehystä, avunsaajakehys ja turvallisuusuhkakehys. Avunsaajakehys rakentui inhimillisyyden ja ihmisarvon periaatteille. Tässä kehyksessä naiset nähtiin avunsaajan roolissa ja oikeutettuina apuun. Turvallisuusuhkakehyksessä korostuivat terrorismi, uhkakuvat, naisten oma vastuu tilanteesta sekä kansallisen turvallisuuden näkökulma. Aineistosta nousi esille eri näkemyksiä, jotka luokiteltiin neljään eri ryhmään, asiantuntijoiden kommentteihin, virkamiesten näkemyksiin, poliitikkojen kannanottoihin ja al-Holin leirillä olevien naisten haastatteluihin. Analyysi osoitti keskustelun olevan polarisoitunutta ja se rajautui kahden tunnistetun kehyksen ympärille. Tutkimuksessa nousi esille kaksi keskeistä johtopäätöstä. Ensimmäisenä johtopäätöksenä todetaan, että keskustelusta puuttui yhteiskunnallisen vastuun näkökulma, sillä keskustelua naisten Suomessa kokemasta syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemusten yhteiskunnallisista taustasyistä ja vastuusta ei käyty. Toinen johtopäätös käsittelee median kehystämisen ja naisten avusaamisen välistä suhdetta. Aineiston perusteella näyttää siltä, että median kehystämisen tavoilla voi olla vaikutusta siihen, miten naisiin Suomessa suhtaudutaan sekä halutaanko naisia auttaa.