Browsing by Subject "barn med invandrarbakgrund"

Tässä maisteritutkielmassa tarkastelen maahanmuuttajataustaisten perheiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palveluiden käyttöä sekä dokumentaatiota liittyen heidän tuen- ja palveluiden tarpeeseen. Tutkimuskysymyksinä ovat olleet 1) Mitä palvelumuotoja on myönnetty vammaispalveluissa 0–15-vuotiaille lapsille ja onko kieliryhmien välillä eroja?2) Miten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten tuki- ja palveluntarvetta kuvataan erityishuoltolain mukaisen hoitoavun päätösten dokumentoinnissa? Tutkimusprosessi seuraa Irwin Epsteinin (2010) Clinical Data-Mining (CDM) -menetelmän periaatteita. Tutkielmaa voi kutsua monimenetelmälliseksi. Tutkielmassa on hyödynnetty kahta palvelu- ja rekisteritietomateriaalia, jotka on tuotettu osana päivittäistä sosiaalityötä yhden kunnan vammaispalveluissa. on vammaispalvelujen ikäryhmän 0 - 15-vuotiaiden (n=704) palvelunkäyttöä kuvaava rekisterimateriaali, jota on analysoitu kvantitatiivisilla analyysimenetelmillä. Ensimmäisen analyysin perusteella valittiin toinen materiaali, joka koostuu palvelupäätöksistä (n=28). Palvelupäätökset koskevat erikoishuoltolain mukaisen hoitoavun palvelumuotoa, jota analysoitiin laadullisin menetelmin. Suurin osa päätöksistä on kieliryhmästä suomi ja ruotsi (20) ja toinen osa on kieliryhmästä muut kielet (8). Teoreettisesi tutkimus nojaa intersektionaalisiin teorioihin havainnollistamaan valtasuhteita ja rakenteita, jotka vaikuttavat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajataustaisten lasten elämän eri osa-alueisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajataustaisten lasten yleisimmät palvelumuodot kyseisessä kunnassa ovat omaishoidon tuki, koululaisten ja opiskelijoiden aamu- ja iltapäivähoito sekä loma – ajan hoito. Kvantitatiivinen analyysi osoittaa tilastollisesti merkittäviä eroja joidenkin palveluiden osalta myönnetyissä palvelumuodoissa eri kieliryhmien välillä. Palvelupäätösten dokumentoinnin analyysi osoitti, että lasten tuki- ja palvelutarpeet kuvataan lasten päivä- ja yöaikaisten tukitarpeiden sekä perheen tilanteen perusteella. Palvelupäätösten analyysissä oli havaittavissa myös kieliryhmien välisiä eroja päätösten pituudessa. Suomen ja ruotsinkielisten päätökset olivat keskimäärin noin 3 vuotta, joka on selvästi enemmän kuin muunkielisten kieliryhmässä, jossa päätökset olivat noin 1,5 vuotta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että on tärkeää kiinnittää huomiota intersektionaalisuuteen ja vammaisten lasten lapsuuteen. Vammaispalveluissa tuloksia voidaan käyttää käytäntöjen kehittämiseen sekä laadukkaan yhdenvertaisen palvelun varmistamiseen.