Browsing by Subject "brändäys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2012)Työn tutkimuskohteena on maabrändäyksen ilmiö: kymmenissä maissa on toteutettu maabrändihankkeita, joissa yritysmarkkinoinnissa käytettyä brändäyksen käsitettä on sovellettu valtionhallinnon käyttöön. Työssä tästä ilmiöstä on erityisenä tarkastelukohteena Suomen ulkoasiainministeriön käynnistämä maabrändihanke, joka toteutettiin vuosina 2008–2010. Työn tavoitteena on liittää maabrändäyksen käsite aikaisempaan yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun valtionhallinnon puhetavoista ja ideologioista. Menetelmällisesti työssä tutkitaan maabrändipuhetta diskurssianalyyttisestä näkökulmasta. Työssä on kolme tasoa: maabrändäyksen nousu globaaliksi ilmiöksi, Suomen maabrändihankkeen loppuraportti kansalaistoimijoille suunnattuna tekstinä sekä kansalaisten maabrändäystä käsittelevistä mielipidekirjoituksista koostuva aineisto, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa vuosina 2008–2012. Loppuraportin ja media-aineiston avulla työssä pyritään tarkastelemaan maabrändäystä kansalaisuuden ja valtionhallinnon näkökulmista, mikä aikaisemmassa tutkimuksessa on ollut puutteellista. Maabrändäyksen ilmiö yhdistetään työssä kilpailuvaltion käsitteeseen. Kilpailuvaltiolla on kuvattu kehitystä, jossa kansallisvaltion ideologiseksi ydintehtäväksi muodostuu maan kilpailukyvyn lisääminen ja kansainvälisen yritystoiminnan edellytysten edistäminen maassa. Maabrändäys on tässä osa kilpailuvaltion yritysjohtamisesta omaksuttua käsitteellistä sanastoa, jolla politiikan tavoitteita kuvataan. Yritysmarkkinoinnista omaksuttu brändäyksen käsite edellyttää organisaatiolta sisäistä yhdenmukaisuutta. Valtion käyttöön sovellettuna yhdenmukaisuuden tavoite pyrkii jättämään huomiotta politiikan eturistiriidat, sillä tärkeintä on yhteen hiileen puhaltamisen tuoma hyvinvointi. Menestyksen jakautumisesta maan sisällä ja kansalaisten välillä ei keskustella. Kilpailuvaltion kansalaisia valmentava rooli näkyy Suomen maabrändivaltuuskunnan loppuraportissa, jossa annetaan brändäykseen liittyviä tehtäviä kaikille suomalaisille toimijoille. Työssä loppuraporttia tarkastellaan hallinnan analytiikan teorioiden näkökulmasta tekstinä, jossa suomalaisista pyritään tekemään yhtenäinen toimijajoukko kuvailemalla samaistumisen kohteeksi yhteisösubjekti, me. Yhteisösubjektin edustaman kansalaisen tehtävä on aktiivisesti toteuttaa hallinnon määrittämiä, yhteistä hyvää tuottavia tekoja. Hankkeen tavoitteena on näin tuoda kaikki suomalaiset toimijat samojen tavoitteiden piiriin, jossa eturistiriitoja ei näyttäydy. Mielipidekirjoitusaineistosta hahmotellaan työssä kolme diskurssia: yhtenäisen brändi-Suomen kiistävä vastakkainasettelun diskurssi, yhtenäistä brändi-Suomea kannustava yhteisödiskurssi sekä maabrändäyksen yhteiskunnallisen keskustelun argumentiksi ottava politiikkadiskurssi. Analyysin perusteella maabrändäyksen ideologisesta perustasta voidaan keskustella mielipidekirjoituksissa, mutta ennen kaikkea maabrändipuhe kääntyy teksteissä maabrändin sisältöihin. Aineistossa määrällisesti hallitsevan politiikkadiskurssin teksteissä omaksutaan Suomesta puhuessa brändinäkökulma, jossa asioiden merkitystä arvioidaan Suomen maabrändin kannalta. Samalla käsite lähtee vaeltamaan moneen suuntaan. Aktiivisten kansalaisten oman ideoinnin sekä maabrändiraportissa annetun yhtenäisen, yhteen hiileen puhaltavan Suomen välillä onkin ristiriita. Mielipidekirjoituksissa moneen suuntaan hajoavan maabrändipuheen yhteys nimenomaan Suomen kilpailukyvyn parantamiseen jää epäselväksi. Tällöin on hankalaa nähdä mielipidekirjoitusten yhteys akateemisessa keskustelussa esiintyvään, talouskasvuun keskittyvään maabrändipuheeseen sekä toisaalta siihen Suomen hankkeen maabrändipuheeseen, jossa kansalaiset nähdään yhtenäisenä, määriteltyä brändi-Suomea valtionhallinnon laatimien tehtävien kautta edistävänä joukkona.
-
(2013)Tässä tutkielmassa tarkasteltiin maineen olemusta kaupunkikontekstissa. Tarkoituksena oli selvittää teorian ja tutkimusaineiston avulla maineen merkitystä kaupungeille, kaupunkimaineeseen vaikuttavia tekijöitä sekä viestintää ja johtamista osana kaupunkimaineen rakentamista. Tutkimusaineisto muodostui kahdeksan suomalaisen kaupungin viestinnästä vastaavan henkilön haastattelusta. Aiempi mainetutkimus keskittyy vahvasti maineen rooliin yritysmaailmassa, kun taas kaupunkikontekstissa fokuksessa on ollut brändäysnäkökulma. Siksi tutkielmassa haluttiin selvittää, millaisia erityispiirteitä kaupunkeihin liittyy maineen näkökulmasta ja millaisia näkemyksiä kaupunkien viestinnästä vastaavilla on maineesta ja sen rakentamisesta. Tutkielman lähtökohtana oli, että kaupunki on ensisijaisesti paikka, joka on olemassa asukkaitaan varten, mikä muuttaa maineen ja sen rakentamisen perusteita. Teoreettisessa tarkastelussa sovellettiin aiempaa kaupunki- ja yritysmainetutkimusta sekä kaupunkibrändäystä ja -imagoja käsittelevää tutkimusta. Tutkimuskaupunkien valinta perustui Aulan et al. tutkimukseen Kaupunkimaine (2007), mikä on myös tutkielman keskeisin lähde ja ainoita kotimaisia kaupunkimaineeseen keskittyviä teoksia. Tutkimuskaupungit Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Vaasa, Lappeenranta ja Lahti edustivat maineeltaan erilaisia Suomen merkittävimpien seutukuntien keskuskaupunkeja. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelulla ja tutkimusmetodina oli teemoitteleva tekstianalyysi. Haastatteluiden avulla pyrittiin tarkastelemaan maineen rakentamisen perusteita ja nykytilaa suomalaisissa kaupungeissa. Analyysin perusteella maine on erittäin tärkeä resurssi kaupungeille. Se helpottaa kaupungissa toimivien organisaatioiden toimintaa ja mahdollistaa tulojen kasvun kautta palveluiden tarjoamisen asukkaille. Asukkaat nähdään kaupungin tärkeimpänä sidosryhmänä, mutta maineen merkitys asukkaiden hyvinvoinnille ja asukkaiden osallistaminen maineen rakentamisen prosessiin ei nouse analyysissa juurikaan esille. Sidosryhmäyhteistyö seudun muiden organisaatioiden kanssa on kaupungeille tärkeä ja vahvistumassa oleva toimintatapa, mutta yksisuuntainen tiedottamistyö koetaan kuitenkin edelleen hyvin merkittäväksi kaupunkien viestinnässä ja mainetyössä. Avointa ja johdonmukaista johtamista pidetään kaupungin maineen kannalta tärkeänä, mutta toivotaan, että viestintä olisi kiinteämmin osa johtamista ja että kaupungin johdon ymmärrys viestinnästä kasvaisi. Tutkimuksen perusteella kaupunkeihin vaikuttavat sekä organisaatioita että paikkoja koskevat maineen periaatteet, mikä tekee kaupunkimaineesta hyvin monitasoisen ja osin vaikeammin rakennettavan kuin esimerkiksi yrityksen maine. Kaupunkimaineeseen vaikuttavat monet kaupunkiorganisaatioon liittymättömät tekijät, sillä kaupunki on avoin tila ja kaupungeilla on hyvin suuri määrä erilaisia sidosryhmiä. Tämä edellyttää kaupunkien viestintätoimilta aktiivista ja sidosryhmälähtöistä otetta.
Now showing items 1-2 of 2