Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "byrokratia"

Sort by: Order: Results:

  • Halme, Elsa (2023)
    This thesis explores how a university department, Creation Mine (CM), constructs creativity and seeks serendipity through communality within Aalto University in Espoo, Finland. Through their daily aspirations of low bureaucracy and anti-structure, the Mine community oppose the university structure – even though they are a part of and reproduce the bureaucracy in their community activity. The inherent juxtaposition between the communal ideals of structurelessness and the highly structural Finnish university bureaucracy causes a plethora of contradictions within the Mine, among its employees and external university bureaucrats alike. This thesis examines precisely these moments of deviation and conflict to understand how creativity and anti-structure are pursued in the space of a structure and how such contradiction is lived through in the daily lives of bureaucrats and creative workers. This research is based on anthropological methods of ethnographical inquiry and participant observation that took place from mid-November 2021 until the end of April 2022. Through Victor Turner's theorisation of liminality and social anti-structure, communitas, I examine the cultural emblem of the community – CM's intense product development course (DCC). The DCC transformed from a university course to a rite of passage through the course rituals. The cultural values and norms of the Creation Mine manifest in the DCC – it is a performance and spectacle of the whole community. Hence, the course's liminal values of emotional connection, equality, and humility are deemed inherently normative within the community. They are pursued, fortified and – notably – disrupted in the Miners' daily work life. Such liminal ideals are imperatively opposed to the university bureaucracy and cause social friction within the Mine. The idealisation of liminality creates a space for informal power structures and membership standards to form. Due to the informal rhetorics and organisation style, such standards and power structures remain obscure and ambivalent – even for the Mine members. Hence, informal standards become exclusionary determinants within the emotional community and, by extension, the workplace. The American-style performative informality, combined with the underlying Finnish bureaucracy and the multinational staff, renders the community's informal and formal power structures distorted and even invisible. The co-existent and contrasting organisational logics cause misunderstandings, frustration and informal grouping within the Mine, creating continual ambivalence among the staff. However, the community's emotional dwelling is not organised solely through structureless ambitions but under charismatic authority. Utilising the classic ideal types of Max Weber, I examine the conflicting charismatic and legal authority structures within the Mine. As the community congregates under its charismatic leader, denying bureaucratic structures from the communal space causes friction between the Creation Mine and external university bureaucrats. Regardless, the Miners must be able to collaborate with their external colleagues, despite the seemingly mutual prejudice towards each other. Thus, personal politics, familialism and play are utilised to render the external bureaucrats at least tolerable and cooperation possible. Thus, in their daily work life, The Miners must manoeuvre between many different and contrasting authority structures and ideals of structurelessness to find belonging in the communal space and workplace.
  • Kumpulainen, Hanna (2012)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää Valko-Venäjällä toimivan ulkomaisen yritystoiminnan kokemuksia ja näkemyksiä Valko-Venäjän nykyhallintokulttuurin piirteistä. Tutkielmassa pyritään saamaan vastausta siihen, onko Valko-Venäjällä nähtävissä merkkejä länsimaalaisista institutionalisoituneista rationaalisen hallinnon normeista ja arvomaailmasta, kuten hyvä hallinnan (good governance) periaatteista, jotka viitekehyksenä käytetyn kulttuuri-institutionalistisen teorian perusteella leviävät aaltomaisesti globaalissa maailmassa muun muassa ylikansallisten organisaatioiden ja muiden valtioiden taholta. Tässä tutkielmassa tarkasteluun valitut hyvän hallinnan piirteet ovat oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, byrokratian laatu ja yksityisen sektorin asema ja korruption kitkeminen, jotka muodostivat rungon teemahaastatteluille, joita toteutettiin niin Suomessa kuin Valko-Venäjällä kaiken kaikkiaan kaksitoista kappaletta. Olettamuksena oli, että hyvän hallinnan periaatteiden suodattumista löytyisi yksityisen sektorin asemasta. Vaikka maan talouden yksityistämisprosessi on ollut hidasta ja marginaalista, Valko-Venäjä on myöntänyt tarvitsevansa ulkomaisia investointeja maan taloutensa pyörittämiseksi. Näin ollen premissinä teoriasta on, että Valko-Venäjän hallinnolla on tarvetta legitimoida toimintaansa kansanvälisen yhteisön keskuudessa siinä määri, että ulkomaisten yritysten kiinnostus maata kohtaan säilyisi kohtalaisena. Tutkimus on lähtökohdiltaan laadullinen tapaustutkimus, johon kerättyä haastatteluaineistoa on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkielman keskeisinä tuloksina kerätyn aineiston perusteella on, että Valko-Venäjällä on vain vähän merkkejä globaalien institutionalisoituneiden hallinnon normien ja arvomaailman sopeuttamisesta tarkasteltujen hyvän hallinnan piirteiden kontekstissa. Ulkomaisen yritystoiminnan asema yksityisellä sektorilla on suhteellisen hyvä ja liiketoimintaa on mahdollista harjoittaa ilman sekaantumista korruptioon, mikä koettiin Valko-Venäjän vahvuutena muiden Itä-Euroopan maiden kontekstissa. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ei Valko-Venäjällä toteudu ja byrokratian laadussa on vaatimatonta rationaalisuutta. Päätelminä on, että Valko-Venäjän vallanpitäjien keskuudessa esiintyy kuitenkin suhteellista tarvetta legitimoida maata kansainvälisten toimijoiden vaatimien standardien mukaisesti siinä määrin, että yhteistyö ja kiinnostus maata kohtaa, ulkomaisten investointien muodossa, säilyisi kohtalaisena. Tämä johtuu aineiston perusteella tehdyn tulkinnan mukaan siitä, että Valko-Venäjä tarvitsee kipeästi ulkomaista pääomaa avustamaan maan talouden pyörittämistä ja siitä, että ulkomainen yritystoiminta onkin useimmissa tapauksissa otettu vieraanvaraisesti vastaan. Valtion suojellessa omia intressialojaan, ei toiminnan legitimaatiosta tosin välitetä aina edes ulkomaisen yritystoiminnan silmissä. Tästä esimerkkinä muun muassa maan presidentin sanelemat ukaasit, jotka ovat koskettaneet myös ulkomaista yritystoimintaa. Valko-Venäjän kehityksen painopistettä on vaikea osoittaa. Maata ei voi kutsua vanhan neuvostoaikaisen hallintokulttuurin ja uuden läntisiin arvoihin perustuvan kulttuurin vedenjakajaksi, koska maassa ei ole nähtävissä tarpeeksi piirteitä globaalien institutionaalisten hallinnon arvomaailman ja mallien sopeuttamisesta. Päinvastoin maan autoritaarisen hallitsijan osalta sopeuttaminen lakeihin on usein seremoniallista.