Browsing by Subject "datafikaatio"

Tutkielma tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyviä odotuksia. Työ on tapaustutkimus, jossa tutkitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanketta Apottia. Apotti on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Helsingin, Vantaan, Kirkkonummen, Kauniaisen, Tuusulan ja Keravan yhteinen tietojärjestelmä- ja toiminnanmuutoshanke, jossa hankitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä sekä uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä. Tutkielmassa Apotin hankkimaa tietojärjestelmää lähestytään dataintensiivisenä teknologiana. Apotti-hanke liitetään osaksi terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan datafikaatiota, eli sosiaalisen elämän muuntamista digitaaliseksi ja vertailukelpoiseksi dataksi. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään tieteen- ja teknologiantutkimuksen teknologian sosiaalisen muotoutumisen näkökulmaa sekä odotusten sosiologiaa. Odotusten sosiologiaa hyödyntämällä työssä tutkitaan Apottiin liittyviä kollektiivisia odotuksia. Odotusten sosiologian mukaan julkilausutut kollektiiviset odotukset ohjaavat teknologian suunnittelua sekä teknologista toimintaa. Tutkielmassa tarkastellaan, miten Apotti-hankkeessa hankittavan uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä yhteiskuntaa. Tutkielman aineistona toimii haastattelu- ja asiakirja-aineisto. Haastatteluaineisto koostuu viiden Apotissa pitkään työskennelleen sosiaali-, terveys- ja IT-alan asiantuntijan haastattelusta. Asiakirja-aineisto on koottu Apotin julkaisemista uutiskirjeistä, tiedotteista, blogeista ja videoista sekä hankkeeseen liittyvistä julkisista asiakirjoista. Aineistojen pohjalta on muodostettu kuvaus Apotti-hankkeen kulusta ensimmäiseen käyttöönottoon asti. Haastatteluaineistolle on tehty temaattinen analyysi, jonka pohjalta tarkastellaan Apotti-järjestelmään liittyviä odotuksia haastattelu- ja asiakirja-aineistoa hyödyntäen. Työssä havaitaan Apottiin liittyvän julkiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan suoraan kytkeytyviä sekä muita yhteiskunnallisia ja taloudellisia odotuksia. Apotin järjestelmähankintaan liittyy odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmämarkkinoiden uudistamisesta. Tietojärjestelmämarkkinoihin liittyvät odotukset kytkeytyvät koettuihin epäonnistumisiin aiemmissa tietojärjestelmähankinnoissa, ja Apotin järjestelmähankinnalla tavoitellaan tietojärjestelmämarkkinoiden parantamista. Uuden Apotti-järjestelmän odotetaan muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työtä ohjaamalla työntekijöiden työskentelyä sekä yhtenäistämällä järjestelmää käyttävien yksiköiden toimintatapoja. Asiakkaiden ja potilaiden odotetaan saavan uudesta järjestelmästä parempia mahdollisuuksia omahoitoonsa. Samalla järjestelmästä saatavan datan avulla odotetaan voitavan puuttua ennakoivasti ihmisten kohtaamiin terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin. Apotissa odotetaan myös, että uuden järjestelmän myötä tutkijat ja sosiaali- ja terveysalan yritykset voivat kiinnittyä kiinteämmin osaksi julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Uudesta järjestelmästä odotetaan saatavan enemmän ja parempaa dataa tutkimuskäyttöön, ja järjestelmän odotetaan tuovan uusia tapoja kerätä tutkimusdataa. Apotin ympärille rakennetaan yritysekosysteemiä, jonka avulla sosiaali- ja terveysalan startup-yritykset halutaan integroida osaksi uutta Apotti-järjestelmää. Tutkielma osoittaa dataintensiivisten teknologioihin liittyvien odotusten muokkaavan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja tavoitteenasetteluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon työn ja asiakkuuksien odotetaan muuttuvan dataintensiivisten teknologioiden myötä. Näiden odotusten toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä asiakkaat ja työntekijät voivat käyttää teknologioita eri tavoilla kuin on suunniteltu. Odotusten sosiologian näkökulmasta teknologian käyttöönoton onnistumiseksi loppukäyttäjät pyritään puhumaan kollektiivisten odotusten avulla teknologian puolelle ja käyttämään teknologiaa halutuilla tavoilla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa dataintensiivisten teknologioiden käyttöä oikeutetaan eri tavoin, eivätkä kaikki tavoitteenasettelut liity sosiaali- ja terveydenhuollon ydintoimintojen parantamiseen. Tutkielmassa ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon datafikaation tutkimuksen tulisi tarkastella ja arvioida julkisen sektorin dataintensiivisiin teknologioihin liittyviä tavoitteita, ja pohtia, mikä on kaikkien kansalaisten etua ajavien tavoitteiden rooli dataintensiivisten teknologioiden aikakaudella. Tutkielman lopuksi arvioidaan odotusten sosiologian näkökulman hyödyllisyyttä yhteiskunnan datafikaation ja Apotin kaltaisten sosioteknisten muutosten tutkimuksessa.

Tämä tutkielma tarkastelee kansalaisen aseman muodostumista Suomen kansallisessa tekoälyhankkeessa AuroraAI:ssa. Tutkielman tutkimuskysymys on Minkälaisia subjektiviteettejä hallittaville muodostetaan AuroraAI-ohjelmassa? Suomen kansallinen tekoälyhanke oli Sipilän hallituskaudella alkunsa saanut, ja Rinteen ja myöhemmin Marinin hallituskaudella asetettu ohjelma, jolla pyrittiin julkisen sektorin digitalisaation edistämiseen ja teknologiakyvykkyyden, sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittämiseen. Ohjelman suurin teknologinen toteutus oli AuroraAI-verkko, jonka tarkoitus oli toimia rajapintana julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden ja kansalaisen välillä. Rajapinnan tarkoitus oli toimia algoritmiperustaisesti, suositellen palveluita ennakoivasti yksilön hyvinvointitiedoista koostettuun hyvinvointiavatariin perustuen. Ohjelman toimikausi oli 2020 - 2023, eikä AuroraAI-verkkoa otettu julkisten palveluiden tarjonnassa käyttöön. Ohjelma edustaa julkisen hallinnon pitkälle edennyttä digitalisaatiota ja datafikaatiota, ja tutkielman tarkoitus on tuottaa tietoa kansalaisen aseman muotoutumisesta julkishallinnon teknologisessa kehityksessä. Samoja teemoja soveltavia hankkeita on julkisessa hallinnossa kehitteillä tämän tutkielman kirjoitusvaiheessa, sekä digitalisaation ja tekoälyn kasvavaan trendiin nähden odotettavissa myös tulevaisuudessa. Teknologian kehityksessä oletukset käyttäjään liittyen vaikuttavat asemaan, joka käyttäjälle lopullisessa teknologisessa toteutuksessa muodostuu, mistä johtuen kansalaisen aseman muodostumiseen liittyviä tekijöitä on tärkeää selvittää. Aihetta lähestytään hallinnan analytiikan käsittein, erityisesti hyödyntäen Mitchell Deanin käsitystä hallinnan käytäntöjen regiimeistä. Dean on eritellyt hallinnan regiimien jakautuvan viiteen tasoon, joista neljäs, eli identiteettien muodostumisen taso, on tutkielman kannalta olennaisin. Dean esittää, että jokaista tasoa on mahdollista tutkia esittämällä erilaisia kysymyksiä, ja identiteettien muodostumisen tasoon liittyvien kysymysten avulla on muodostettu tämän tutkielman alatutkimuskysymykset, joita ovat (1) millaisia ominaisuuksia hallinnan kohteilla oletetaan olevan, ja miten hallittavien ominaisuuksia mahdollisesti kyseenalaistetaan ja uudelleen muotoillaan; (2) mitä käyttäytymisen muotoja heiltä vaaditaan; (3) mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on, ja kuinka nämä oikeudet taataan ja velvollisuudet pannaan täytäntöön. Käytännössä aiheen tarkastelu tapahtuu kehysanalyysin kautta, jolla tarkastellaan ohjelmassa tuotettuja kuvia. Kehysanalyysin avulla paikannetaan sellaisia subjektiviteetteja, joita ohjelmassa on tietoisesti tai tiedostamattomasti haluttu edistää. Kuvat ovat valikoituneet tutkielman aineistoksi, sillä kuvat toimivat enenevässä määrin kommunikaation, sekä mielikuvien muokkaamisen välineinä, ja tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella, millaista subjektiviteettiä ohjelmalla haluttiin mielikuvien avulla edistää. Lisäksi ohjelmassa kuvia tuotettiin runsaasti, mikä viittaa siihen, että kuvilla on ohjelmassa ollut huomattava merkitys. Kehysanalyysi tuottaa tutkielmassa kahdenlaisia lopputuloksia: (1) kansalaisesta luotiin subjekti, jonka kokonaisvaltainen tarkastelu ja pikkutarkka hallinta on tarpeellista ja perusteltua, ja (2) tuotettu subjektiviteetti perustuu oikeistolaiseen hallintamentaliteettiin, jossa yksilön vapautta korostetaan ja vastuuta oletetaan. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että julkisen hallinnon datafikaation edetessä ihminen muuttuu hallinnalle täysin läpinäkyväksi, kun taas hallinnan toiminnot ovat dataa hyödyntävien teknologioiden vuoksi vaikeammin ymmärrettävissä. Tutkielman tulokset vahvistavat tätä tulkintaa. Koska tulokset vahvistavat näkemystä datan tuottajien ja sen kerääjien välisen kahtiajaon valtaepäsuhdasta, tutkielma painottaa käyttäjän eli kansalaisen aseman aktiivista huomioimista vastaavanlaisten, datafikaatiota edustavien ja yksilöimistä ja ennakointia painottavien julkisen hallinnon alaisten ohjelmien suunnittelussa.