Browsing by Subject "deliberatiivinen demokratia"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2013)Forskningen har sitt syfte i bakgrunden av det ökande intresse bland kommunerna i Finland att ta i bruk medborgarråd. Därmed är det motiverat att utreda huruvida legitima medborgarråd i verkligheten är, redogöra för framgångsfaktorer och de största utmaningarna som bemöts i implementeringen av medborgardialoger. Genom den deliberativa demokratiteorin sammanställs systematiskt de fundamentala kriterierna för demokratisk deliberation. Kriterierna kopplas till det empiriska materialet som består av två medborgarråd som genomförts i Sverige och sex medborgarråd som genomförts i Finland som deliberativa försök. Genom en innehållsanalys utreds huruvida de fundamentala kriterierna uppfylls. Resultaten visar att uppfyllande av de deliberativa kriterierna påverkar hur framgångsrikt medborgarrådet är. Det upptäcks en stor skillnad i de studerade medborgarråden i Sverige och Finland, varav de medborgarråd som studerats i Finland varit betydligt framgångsrikare än de studerade medborgarråden i Sverige. Resultaten beror i stor grad på att de studerade medborgarråden i Sverige inte uppfyller deliberativa kriterier och är såtillvida inte legitima. Utöver detta upptäcks det andra faktorer som påverkar framgång och som bör tas i beaktande i genomföringen av medborgarråd. De fundamentala kriterierna höjer legitimiteten av medborgarråden och kan därigenom möjliggöra verklig påverkan. Analysen visar att medborgarråd lämpar sig för svårare, komplexa frågor och kan användas för att nå marginaliserade grupper och vissa målgrupper. Eftersom det i Finland inte systematiskt implementerats olika former av medborgardialoger i kommunerna än, är det motiverat att utreda hur implementeringen har skett i Sveriges kommuner och landsting, pga. de stora satsningarna och projekt som genomförts för att utveckla olika former av medborgardialog som kan implementeras i styrningen. Genom en intervju med SKL:s handläggare för demokratifrågor får forskaren en djupare förståelse för hur implementeringen av medborgardialoger har skett i Sveriges kommuner och landsting. Det redogörs för vilka som är de största utmaningarna beträffande implementeringen av medborgardialoger i dagens läge, och vilka faktorer som påverkar medborgardialogers framgång. För att närmare studera hur implementeringen har skett, genomför forskaren en utvärdering av en specifik kommun i Sverige, Hudiksvalls kommun. Utvärderingen baserar sig främst på de åren som Hudiksvalls kommun medverkade i ett nätverk och projekt med fyra andra kommuner där syftet var att finna permanenta former för styrningen som dessutom når marginaliserade grupper. Hudiksvalls kommun valde att satsa på medborgarråd. Medborgarråden genomfördes inte enligt den ursprungliga 'cittizen jury' modellen, vilket resulterade i att ett klart syfte saknades, ansvariga aktörer saknades och kontakssamarbetet var inte aktivt. Dessutom utbildades inte tjänstemän och förtroendevalda och medborgarråden fick inte stöd av experter. Dessa faktorer resulterade i ett sjunkande intresse för medborgarråden, och det upplevdes inte möjlighet till påverkan. Projektet misslyckades och medborgarrådens existens upphörde år 2010. Utvärderingen visar, att målen inte uppfylldes. Forskningen sammanfattar slutligen resultaten av innehållsanalysen, intervjun och utvärderingen i en sammanfattande analys. Det redogörs förutom för betydelsen av de deliberativa kriterierna också andra faktorer som påverkar framgång, som upptäckts i forskningen. Dessa är: är ett klart syfte, utbildning av tjänstemän och förtroendevalda, stöd av experter, utvärdering av medborgardialoger, systematisering av medborgarråd och att de tas i bruk som permanenta former. Forskaren redogör slutligen för medborgarråds potential till verklig påverkan och hur detta uppnås. Dessutom redogörs för de största utmaningarna med medborgarråd och andra medborgardialoger som bör tas i beaktande vid implementeringen. Genom en framtidssyn redogörs forskarens egna reflektioner som stöds av forskningsresultaten. Forskningen beskriver att medborgarråd lämpar sig att tas i bruk i kommunerna i Finland i allmänna, komplexa och svåra frågor som berör alla kommuninvånare, och kan dessutom användas för att nå marginaliserade grupper och specifika målgrupper. Forskaren betonar systematisering i implementationen, utbildning och involverande av tjänstemän och förtroendevalda samt stöd av experter.
-
(2012)This thesis is motivated by what some would consider as the erosion, or demise, of nation-state sovereignty today. There is a growing consensus that the nature of sovereignty has changed in the recent decades, as the state as the centrepiece of power and authority is being increasingly affected by forces of globalization and the proliferation of international organizations and institutions. However, the approaches adopted by theorists to confront this perceived crisis of sovereignty seem to be largely divided between those aiming to defend some notion of nation-sate sovereignty, and those aiming to discard it, transform it, migrate or divide it. There is thus an urgent need to re-examine and re-think the concept of sovereignty, and its place and status in today’s politics and political theory. The purpose of this thesis is to contribute to this project through a philosophical analysis of the concept of sovereignty, and the various approaches and conceptualizations present in the modern sovereignty discourse. Especially, the thesis will explore a possibility of re-configuring sovereignty towards a conceptualization that enables it to be dispersed, shared or transferred away from the nation-state to other political units. One such re-configuration is suggested by Thomas Pogge, who promotes a cosmopolitan institutional reform through a vertical dispersal of sovereignty, or a process of decentralization and centralization downwards to local, and upwards to global level - his idea will be critically assessed in detail. The key modern sources adopted in this thesis include: Jacques Maritain’s 'The Concept of Sovereignty' (1950); Literature and Evil by George Bataille (1973); Rogues: Two Essays on Reason by Jacques Derrida (2005); 'Democracy, Demography and Sovereignty' by Seyla Benhabib (2008); World Poverty and Human Rights by Thomas Pogge (2008); Walled States, Waning Sovereignty by Wendy Brown (2010); and After Sovereignty edited by Pavlich & Barbour (2010). The historical texts considered in this thesis are Polybius’ Histories (264-146 BC); Six Books of the Commonwealth by Jean Bodin (1576); Leviathan by the Thomas Hobbes (1651); and John Locke’s Second Treatise of Government (1689). The main conclusion in this thesis is that through a thorough philosophical analysis of the concept of sovereignty, it becomes evident that sovereignty evades any fixed meanings, and is inherently ambiguous and polysemic. Being polysemic the concept then allows re-configurations and re-conceptualizations that enable conceiving sovereignty as something that can be dispersed, shared or transferred. In addition, such re-conceptualization is further enabled by deliberations and iterations of the concept manifesting in deliberative sovereignty discourse. Throughout the thesis some important considerations and reservations are identified, which will eventually suggest several avenues for further research on the concept of sovereignty.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan taiteilija Kaj Stenvallin maalauksia laadullista visuaalisen semiotiikan menetelmää soveltaen. Tutkielmassa analysoidaan, miten Kaj Stenvallin maalauksissa kritisoidaan Ukrainan sodan kontekstissa Vladimir Putinin toimia, sekä millaisia tulkintoja sekä merkityksiä voidaan löytää Stenvallin maalauksista. Maalauksia lähestytään tutkielmassa poliittisesti diskursiivisen taiteen sekä deliberatiivisen demokratiamallin teoreettisista viitekehyksistä käsin. Tutkimusaineistona käytettiin Kaj Stenvallin Instagram-tililtä löytyviä maalauksia. Sosiaalinen media foorumina ja alustana loi tutkielmalle tarpeen poikkitieteelliseen metodologiseen valintaan, jossa semioottinen analyysi oli tärkeässä roolissa. Yleisöjen rooli ja taiteen suhde poliittiseen keskusteluun olivat tutkimuksen läpi kulkevia tärkeitä teemoja. Tutkimuksessa löydettiin useita semiotiikan kannalta tulkinnallisia merkkejä ja symboleita, sekä ajallisuuden kontekstissa selkeitä viitteitä historiallisiin aikakausiin ja ideologioihin. Stenvallin ironinen ja räikeä ilmaisutyyli maalauksissa kykenee herättämään erilaisten yleisöjen huomion. Lisäksi foorumin merkitys kritiikin ilmenemisellä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on avainasemassa Stenvallin poliittisesti diskursiivisessa taiteessa.
-
(2017)Tutkielmassa tarkastellaan osallisuutta ja osallistamista Helsingin kaupungissa ja erityisesti Helsingin kaupungin digitaalisilla näytöillä. Työn tavoitteena on tarkastella Helsingin kaupungin digitaalisten näyttöjen potentiaalia toimia osallistamisen työkaluna. Lisäksi pohditaan ja kuvaillaan demokratian muutosta, digitalisaation vaikutuksia ja osallisuutta Helsingin kaupungissa. Demokratian muutoksessa teknologia ja ihmisten toimijuus mahdollistavat uusia demokratian muotoja joissa demokratia on entistä avoimempaa ja yhä useampi voi osallistua siihen. Tutkielmassa on toteutettu monipaikkaista kenttätyötä, johon on sisältynyt osallistuvaa havainnointia sekä haastatteluja. Päähaastateltavia tutkielmassa on seitsemän ja he ovat kaikki töissä Helsingin kaupungin virastoissa ja työskentelevät lähellä osallistamisen kenttää. Lisäksi havainnointi olen tehnyt sekä kaupungin digitaalisten näyttöjen yhteydessä sekä Helsingin kaupungin virastojen järjestämissä tapahtumissa, jotka liittyvät kaupungin kehittämiseen ja osallisuuteen. Helsingin kaupungilla on strategian mukaan olevan vahva poliittinen tahto osallistaa. Hallinnon muutokset ovat kuitenkin hitaita. Osallistaminen ja osallistuminen ovat olleet lain määritteleminä pakollisia vasta 2000 -luvun alusta alkaen, joten parhaat osallistamisen käytännöt (best practices) ovat vasta muotoutumassa. Digitalisaation ja informaatioteknologian kehityksen myötä deliberatiivinen demokratia on entistä helpommin saavutettavissa. Digitalisaatio mahdollistaa aikaisempaa laajemman osallistamisen ja osallistumisen. Myös asiantuntijuuden rooli on muuttumassa, kun osallistamisen ja digitalisaation johdosta tieto leviää kaupunkilaisille entistä helpommin. Toisaalta digitalisaatioon liittyy riski yhteiskunnallisesta eriarvoistumisesta. Vaikka digitalisaatio mahdollistaa entistä laajemman ja helpomman osallistamisen ja osallistumisen, eivät digitaaliset näytöt ole paras mahdollinen tapa osallistaa helsinkiläisiä. Näyttöjen paikkasidonnaisuus voi aiheuttaa eriarvoistumista ja rajoitteita osallistumiselle. Digitaalisten kaupunkinäyttöjen potentiaali voisi sen sijaan olla kaupungin viestinnällinen kanava, joka luo kaupunkitilaan mielikuvaa kaupungin tahdosta kuulla kaupunkilaisia. Digitaalisten kaupunkipintojen käyttöön liittyvät myös kysymykset yksityisyydestä ja yksilön vaikutelmanhallinnasta sekä vallasta, koska useimmiten kaupungin digitaalisilla pinnoilla osallistaminen suuntautuu ylhäältä alas eli kaupungin taholta kaupunkilaisille. Kaikki erilaiset osallistamisen tavat ovat kuitenkin tärkeitä Helsingin kaupungille ja sen kehittämiselle, koska kaupunkilaiset eivät ole homogeeninen ryhmä. Positiivinen ilmapiiri osallisuutta kohtaan edistää kaupunkilaisten aktiivisuutta ja välejä hallinnon ja kaupunkilaisten välillä.
-
(2013)Sankari vai syntipukki -tutkielma kuvaa Ilta-Sanomien Lukijan ääni -palstan verkkokeskustelua Anneli Jäätteenmäen Irak-oikeudenkäynnistä 2.3−16.3.2004. Tutkielman teoreettisia viitekehyksiä ovat deliberatiivinen demokratiateoria ja julkiso sen vaalijana, oikeidenkäynnin mediareseptio ja narratiivinen sisällönanalyysi. Tutkimusongelmana on ollut verkkokeskustelun muodon ja sisällön hahmottaminen ja verkkokeskustelun tutkimusmenetelmien ideointi ja kehittäminen. Roman Jakobsonin (1958) viestintämallia on sovellettu viiden ahkerimman kirjoittajan tekstianalyysissä. Kuvittaminen on tiedon visualisointia. Viisi ahkerinta kirjoittajaa on profiloitu kirjoittamistyylin mukaan ja heistä on piirretty muotokuvat. Tutkielma on tapaustutkimus politiikan, median ja kansalaisten suhteesta. Puheenvuoroissa keskustellaan oikeudenkäynnistä, sananvapaudesta, ulkopoliittisen tiedon luottamuksellisuudesta, poliitikon moraalista ja uutisoinnista mediassa. Saako kansanedustaja valehdella, käydä eduskuntavaalikampanjan yhteydessä valtataistelua ja käyttää oppositiojohtajana hankkimiaan tietoja televisioväittelyssä? Saako pääministeri takellella sanoissaan tai olla hämmentynyt? Mikä tarkoittaa virkamiehen salassapitovelvollisuus ja toimittajan lähdesuoja? Mitä käytännössä on poliittisen päätöksenteon avoimuus, toisaalta ulkopolitiikkaan liittyvä valtioiden välinen luottamuksellisuus ja diplomatia? Parlamentarismiin kuuluu väittely, mutta se mielletään kotikatsomoissa riitelyksi. Politiikan uskottavuus ei kestä valehtelua tai huonomuistisuutta. Jäätteenmäki-keskustelussa kirjoittajat eivät kaihtaneet esittää eriäviä näkökulmia. Verkkofoorumi on pikemminkin erimielisten julkiso kuin yksimielisten yhteisö. Kolmannes nimimerkeistä, noin sata kirjoittajaa, puolusti Anneli Jäätteenmäen toimintaa Irakin sotaa edeltäneiden keskusteluiden esilletuomisessa. Enemmistö verkkokeskusteluun osallistuneista kirjoittajista piti hänen toimiaan moitittavana. Sotakoalition käsiteanalyysiä jatketaan Jäätteenmäen oikeudenkäynnin yhteydessä. Jotain olennaista oli siis jäänyt käsittelemättä ja raportoimatta Paavo Lipposen ja Yhdysvaltain presidentti Bushin joulukuussa 2002 käymistä keskusteluista, kun valtiomiehet neuvottelivat Suomen osallistumisesta Irakin sodan jälleenrakentamiseen. Jäätteenmäen oikeudenkäynnistä verkkokeskustelu selkeyttää näkemyksiä siitä, miten kansalaiset keskustelevat politiikasta, mediasta ja julkisuudesta yleensä. Verkkokeskusteluun osallistujat tulkitsevat Jäätteenmäen oikeudenkäynnin mediaspektaakkelia ikään kuin he katsoisivat televisiodraamaa. Oikeudenkäynnin havainnoinnissa huomioidaan pääesiintyjien uskottavuus, elekieli, äänensävy, sanoman sisältö ja tyyli. Se on silkkaa poetiikkaa. Olisi väärin pelkistää, että naiskirjoittajat puhuvat moraalista ja miehet aseista ja sotakoalitiosta, sillä naiskirjoittajat latelevat tiukkaa tekstiä asekauppojen oikeutuksesta. Miehet etäännyttävät tekstinsä ja käsittelevät aihetta pikemminkin asia-argumentaation keinoin. Naiskirjoittajat tuntevat myötähäpeää tai empatiaa Anneli Jäätteenmäkeä kohtaan. Hänen katsottiin epäonnistuneen nimenomaan naispoliitikkona. Ilta-Sanomien Lukijan äänen verkkokeskusteluun Jäätteenmäen oikeudenkäynnistä osallistui 350 nimimerkkiä, he julkaisivat yhteensä 1858 puheenvuoroa parin viikon kuluessa. Verkkokeskustelun aineistolähtöisten analyysimenetelmien päämääränä on tiivistää kirjoitusten keskeinen sisältö ja hahmottaa keskustelun muotoutumista dialogiksi. Keskustelijoiden näkemykset lieventyvät vierustoverin kanssa väitellessä. Keskustelu on aktiivista, mutta harvainvaltaista.
-
(2011)Pyrin Pro gradu -tutkielmassani hahmottamaan ne tekijät, jotka konstituoivat julkista aluetta demokraattista legitimiteettiä tuottavana poliittisena foorumina. Työni keskiössä on deliberatiivisen demokratian teorian ydinajatus, että ihmiset ja ihmisryhmät kykenevät muodostamaan mielipiteensä ja tuomaan sen esille julkisissa keskusteluissa. Hyvin argumentoitu vaade ryhmän oikeuksien puolesta kerää julkista kannatusta muualtakin kuin asianomaisen ryhmän sisältä. Tämä puolestaan saa aikaan poliittisia muutoksia. Ryhmä, jota yhdistää epäoikeudenmukaisuuden kokemus, tuo agendansa julkisuuteen ja pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta poliittiseen päätöksentekoon. Oleellinen kysymys tässä kontekstissa on, kuinka paljon yleisen mielipiteen tulisi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja minkälaisiin aiheisiin poliittisesti vaikuttava yleinen mielipide on rajattu. Keskustelun julkisen alueen demokraattistra legitimiteettiä tuottavasta voimasta käynnisti Jürgen Habermasin teos Strukturwandel der Öffentlichkeit vuonna 1962. Olen käyttänyt kyseisen teoksen lisäksi lähteinäni Habermasin myöhäisempää tuotantoa. Habermasin pääasiallisina kommentaattoreina työssäni toimivat John Rawls, Nancy Fraser, Chantal Mouffe ja Seyla Benhabib. Tarkastelutapani on systemaattinen. Pyrin selventämään julkisen alueen käsitettä sekä liittyen julkiselle alueelle postuloituihin funktioihin, episteemiseen asemaan, sosiaaliseen ontologiaan, ekstensioon ja sitä konstituoiviin periaatteisiin. Käyn läpi deliberatiivisen demokratian teorian, poliittisen liberalismin ja agonistisen politiikan teorian käsitykset politiikan ja julkisen alueen luonteesta. Pyrin puolustamaan deliberatiivisen demokratian mukaista näkemystä julkisen alueen funktiosta. Käyn tutkielmassani läpi myös niitä ongelmia, jotka nousevat viime vuosikymmenien aikana demokraattisen päätöksenteon kannalta oleellisissa instituutionaalisissa rakanteissa tapahtuneista muutoksista. Keskeinen kysymys on, kykeneekö habermasilainen teoria vielä säilyttämään deskriptiivisen ja normatiivisen arvonsa globalisoituneessa maailmassa. Tutkimuksessani selvisi, että demokraattinen legitimiteetti vaatii tuekseen julkisen alueen mielipiteenmuodostusta. Julkista aluetta ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista hahmottaa yhtenä laajana diskursiivisena areenana vaan useiden kommunikatiivisten alueiden verkostona, joista jotkut alueet ovat kattavampia kuin toiset.
Now showing items 1-6 of 6