Browsing by Subject "deliberatiivinen demokratiateoria"

Pro gradu -työssä tutkitaan Twitterin käyttöä yhteiskunnallisten mielipiteiden ilmaisukanavana. Internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet ihmisille mahdollisuuden tuottaa sisältöä monille julkisille alustoille. Tässä muutoksessa on nähty suurta potentiaalia kansalaisten poliittisen osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Internet on muuttanut myös yhteiskunnallisten valtasuhteiden kenttää. Se on muuttanut julkisen sfäärin olemusta ja johtanut monitasoisten osajulkisuuksien syntymiseen. Muutokset heijastuvat yhteiskunnalliseen vallanjakoon, rooleihin ja siihen, kuka asettaa poliittisen agendan. Akateeminen maailma on kuitenkin jakaantunut kahtia sen suhteen, miten internetin katsotaan tosiasiassa parantaneen yhteiskunnan demokraattisia käytäntöjä. Tutkimus tarkastelee medioiden ja julkisuuden muutosta osana laajempaa kulttuurista muutosta, konvergenssikulttuuria. Se merkitsee ajattelutapaa, jossa kyseenalaistetaan vanhat raja-aidat niin tuottajan ja kuluttajan, ammattilaisen ja amatöörin kuin politiikan ja kulttuurinkin välillä. Ajattelutavassa kulttuuriset käytännöt nähdään väylinä myös poliittisten päämäärien tavoittelemiseen. Tutkittavana tapauksena on katsojia osallistava ja useita medioita hyödyntävä Docventures-ajankohtaisohjelma. Aineistona käytetään sen ohessa syntynyttä Twitter-keskustelua. Deliberatiivista demokratiateoriaa käytetään usein viitekehyksenä internetin keskustelualustojen tutkimisessa. Se korostaa vastavuoroiseen keskusteluun ja harkintaan perustuvaa päätöksentekoa sekä kansalaisten osallistumista. Suuntaus on kriitikoiden mukaan ollut normatiivinen ja ohjannut tutkimusta liiaksi kansalaisten ja poliittisen eliitin väliseen vuorovaikutukseen. Tässä tutkimuksessa esitetään vaihtoehtoisia tapoja tutkia verkossa tapahtuvaa keskustelua sekä käyttää deliberaatioteorian viitekehystä osallistuvan kulttuurin kontekstissa. Aineiston pohjalta havaitaan, että keskustelijat käyttivät Twitteriä yhteiskunnallisten näkemystensä esittämiseen sekä deliberointiin. Mielipiteiden perusteella muodostuu kuitenkin kuva hyvin samanlaiset arvot keskenään jakavasta keskusteluryhmästä. Tutkimus ehdottaa, että oikealla tavalla toteutettu konteksti innostaa poliittiseen osallistumiseen ja mielipiteenvaihtoon sosiaalisessa mediassa. Uudenlaisia keskustelufoorumeita tutkimalla on mahdollista saada tietoa päätöksenteon tueksi. Se vaatii kuitenkin useiden eettisyyteen ja edustavuuteen liittyvien seikkojen huomioon ottamista.