Browsing by Subject "evakuoinnit"

Tutkielmassa tarkastellaan Suomen imeväiskuolleisuuden vaihteluita toisen maailmansodan aikana. Tutkittava aikaperiodi on 1934‒1947, johon sisältyvät talvi-, jatko- ja Lapin sodat sekä rauhan jaksoja. Ajanjaksolla imeväiskuolleisuus nousi joinakin vuosina voimakkaasti, mutta myös laski ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Tutkielmassa tarkastellaan mahdollisia syitä näille muutoksille etsimällä eri suuntiin vetäviä tekijöitä sota-ajan kontekstista. Aikaisemman tutkimuksen perusteella on syytä olettaa imeväiskuolleisuutta nostaviksi tekijöiksi sodanaikaista elintarvikepulaa ja väestön evakuointeja, ja laskevaksi tekijäksi ajanjaksolla voimakkaasti laajentunutta neuvolalaitosta, jonka on nähty parantaneen äitiys- ja pikkulasten terveyttä. Tutkielman aineistona käytetään arkistolähteistä koottua tilastollista dataa, joka sisältää tiedot kunkin vuoden imeväiskuolleisuudesta kunnittain jaoteltuna. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään tilastoaineistoa kuntien elinkeinoista, vuosittain kuntiin saapuneesta siirtoväestä sekä kunnan ensimmäisen neuvolan perustamisvuodesta. Aineistosta on muodostettu paneelimuotoinen datakokonaisuus, joka sisältää havainnot samoista kunnista jokaiselta vuodelta. Tutkielman menetelmä on kiinteäkertoiminen regressioanalyysi, jonka avulla pyritään eristämään selittävien muuttujien vaikutukset imeväiskuolleisuuteen. Selittävinä muuttujina käytetään teollisuustyötä ja maataloustyötä kunnan merkittävimpinä elinkeinoina, evakkoväestön määrää kunnassa, neuvolan olemassaoloa kunnassa sekä vuosivaikutuksia. Regressioanalyysissä havaitaan, että valitut selittävät muuttujat vaikuttavat melko vähän imeväiskuolleisuuden vaihteluihin eikä vaikutus ole kovin vakaa. Vuosivaikutukset, eli eri vuosien ominaisuudet, selittävät pääsääntöisesti malleissa vaihtelua enemmän kuin elinkeino-, evakko- tai neuvolamuuttujat. Tilastollisesti merkitsevät regressiokertoimet saadaan, kun testataan elinkeinomuuttujien vaikutusta imeväiskuolleisuuteen sekä kuntaan saapuneen siirtoväen suhteellisen määrän vaikutusta neuvolan olemassaoloon kunnassa. Kuitenkin tilastollisesti merkitsevät regressiokertoimet ovat hyvin pieniä, eli silloinkin kun vaikutus voidaan osoittaa, on se määrältään hyvin vähäistä. Vaikka tilastollisen analyysin perusteella aineisto ei osoita kiistämätöntä syy-selityssuhdetta elinkeinojen, kuntaan tulleen siirtoväen tai neuvoloiden yhteydestä imeväiskuolleisuuteen, voidaan sen perusteella tehdä päätelmiä sodanaikaisen imeväiskuolleisuuteen vaikuttaneista tekijöistä sekä osoittaa tarvetta lisätutkimukselle. Elinkeinomuuttujan todetaan kuvaavan enemmänkin kunnan kehitys- ja varallisuustasoa, joiden on jo aiemmassa tutkimuksessa osoitettu olleen tärkeitä imeväiskuolleisuuteen vaikuttaneita tekijöitä. Siirtoväen määrän kunnassa havaitaan tutkielman aineiston perusteella olevan yhteydessä neuvolan olemassaoloon, mutta vaikutus voi olla kummankin suuntaista. Neuvolan olemassaolo kunnassa kytkeytyy aineiston perusteella myös kunnan elinkeinoon, sillä teollisuus kunnan elinkeinona lisää todennäköisyyttä myös neuvolan olemassaoloon. Neuvolan ja alhaisemman imeväiskuolleisuuden välillä ei ole odotettua selvää yhteyttä, mutta syynä tähän ovat todennäköisesti sota-ajan aiheuttamat häiriöt neuvoloiden toiminnassa sekä muut poikkeusoloista johtuneet imeväiskuolleisuutta kasvattaneet tekijät.