Browsing by Subject "faktorianalyysi"

Tässä tutkimuksessa oppilaiden tunnekokemuksia matematiikassa mitattiin kansainvälisesti käytössä olevalla matematiikan tunnekyselyllä (The Achievement Emotions Questionnaire-Mathematics, AEQ-M; Pekrun, Goetz & Frenzel, 2005). Tämä mittari on oppilaan itsearviointiin perustuva mittari, joka selvittää oppilaiden tunteita matematiikan luokassa, oppimisessa ja testissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on testata mittariin liittyviä teoreettisia malleja, faktorien luotettavuutta, erotteluvaliditeettia ja faktorien erillisyyttä. Lisäksi käsitellään tutkimusotantaa ja puuttuvan tiedon käsittelyä. Tutkimusotos (n = 1413) on maantieteellisesti edustava otos 8. luokan oppilaista (14- ja 15-vuotiaat). Tutkimusotos saatiin monivaiheisesti käyttämällä useita otantamenetelmiä kuten kouluihin pohjautuvaa ryväsotantaa, systemaattista otantaa ja implisiittistä osittamista. Konfirmatorista faktorianalyysia käytettiin tutkimaan teoreettisia AEQ-M-malleja edustavassa tutkimusotoksessa. Tulokset osoittivat, että teoreettinen tunne x tilanne -malli, jossa sekä tunteet että niihin liittyvät tilanteet huomioitiin, kuvasi dataa hyvin. Tässä mallissa kuusi matematiikkaan liittyvää tunnetta (nautinto, ylpeys, viha, ahdistus, häpeä ja tylsyys) mallinnettiin erillisinä latentteina faktoreina, ja eri tilanteiden (luokka, oppiminen ja testi) vaikutus huomioitiin antamalla samassa tilanteessa olevien tunnemuuttujien residuaalien korreloida keskenään. Vaikka tässä mallissa faktoreita vastaavien latenttimuuttujien reliabiliteetit olivat suhteellisen hyviä, tämä tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa tunnefaktorien erotteluvaliditeetin ja samaan tilanteeseen liittyvien tunteiden residuaalien väliset korrelaatiot. Nämä tulokset osoittavat, että mittari on varsin toimiva mittaamaan suomalaisten nuorten tunteita matematiikassa. Lisäksi tutkimustulokset tukevat teoriaa siitä, että akateemisten tunteiden mittaamisessa olisi huomioitava sekä erilliset tunteet että niiden erilaisuus luokka-, oppimis- ja testitilanteessa. Tutkimustulokset herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, onko tarkoituksenmukaista yhdistää korkeasti korreloivat tunteet samoiksi faktoreiksi vai käyttää teoreettista mallia korkeista korrelaatioista huolimatta. Vaikka teoria määrittää tunteiden vahvan yhteyden eri tilanteisiin, tämä tutkimus herättää kysymyksen, ovatko kaikki tunteet samassa tilanteessa kuitenkaan merkittävästi yhteydessä. Tulevaisuudessa olisi esitettävä laajempaa analyysia faktorien erillisyydestä ja tunteiden tilannesidonnaisuudesta.

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli rakentaa OP Vakuutuksen henkilövakuutusyritysasiakkaiden henkilöstöille suunnatun työntekijän ja koko organisaation työhyvinvointia mittaavan Hyvinvointikartoitus-kyselyn aineiston pohjalta kokonaisvaltaista työhyvinvointia kuvaava rakenneyhtälömalli. Malli mahdollistaa siihen sisällytettyjen eli endogeenisten työhyvinvoinnin osa-alueita ilmentävien faktoreiden yhteyksien tarkastelun suhteessa työhyvinvointiin. Tämän lisäksi tarkasteluun otettiin mukaan mallin ulkopuolisia eli eksogeenisia muuttujia, jotka oli johdettu Hyvinvointikartoitus-kyselyn ikä-, sukupuoli-, asema- ja koulutusmuuttujista. Työhyvinvoinnin taloudellista vaikutusta oli mahdollista tarkastella sairauspoissaolojen määrää kuvaavan eksogeenisen muuttujan kautta. Aineisto kattoi vuosina 2015-2016 saadut Hyvinvointikartoituksen vastaukset, joskin aineistoa oli muokattu tietyiltä osin. Vastauksia tutkielmassa käytetyssä aineistossa oli yhteensä 19 832, ja oli siten rakenneyhtälömallinnukseen laaja. Kaikki vastaukset oli kerätty sähköisellä kyselylomakkeella. Nykypäivän yrityksissä ja muissa työnantajaorganisaatioissa aineettoman pääoman merkitys on korostunut suhteessa aineelliseen pääomaan. Aineetonta pääomaa pidetään koko kansantalouden kehityksen ja kasvun kannalta yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnin puute aiheuttaa merkittäviä kustannuksia koko yhteiskunnan laajuisesti. Useimmat panostukset työhyvinvoinnin edistämiseen kasvattavat myös työnantajaorganisaation aineetonta pääomaa. Aineettoman pääoman kasvaminen realisoituu organisaation liiketaloudellisena tuloksellisuutena. Lopullisia talousvaikutuksia ovat mm. organisaation kannattavuuden korkea taso, kilpailukyky ja hyvä maine. Tutkielmassa käytettyjä monimuuttujamenetelmiä ovat faktorianalyysi ja rakenneyhtälömallit, joissa yhdistyvät konfirmatorinen faktorianalyysi ja polkuanalyysi. Koska rakenneyhtälömalleissa on tarkoitus testata niiden taustalla olevaa substanssiteoriaa eli tutkielman tapauksessa työhyvinvointiteoriaa, tutkielmassa käydään aluksi laajasti läpi työhyvinvointiin ja sen osa-alueisiin liittyvää tutkimusta. Rakenneyhtälömallien rakentamisessa on työhyvinvointiteorian lisäksi hyödynnetty eksploratiivista faktorianalyysiä. Tutkimusote on siten mallia generoiva. Lopullinen työhyvinvoinnin rakenneyhtälömalli saatiin yhdennentoista hypoteettiseen malliin tehdyn modifikaation jälkeen. Perinteisen suurimman uskottavuuden estimointimenetelmän sijaan tutkielman rakenneyhtälömalleissa käytettiin kyselyaineiston järjestysasteikollisille muuttujille sopivaa diagonaalisesti painotettua pienimmän neliösumman estimaattoria (DWLS). Uusimman tutkimuksen mukaan DWLS vaikuttaa olevan suositeltavin menetelmä eimultinormaalisesti jakautuneiden aineistojen tapauksessa. Rakenneyhtälömallien teoriaa kuitenkin kehitellään yhä jatkuvasti. Rakenneyhtälömallin työhyvinvointifaktori on määritelty tässä tutkielmassa siten, että siihen suoraan liittyvät faktorit ovat fyysinen terveys, liikunta, henkinen terveys, uni, työ, muutoshalukkuus liittyen henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja muutoshalukkuus liittyen työhön. Rakenneyhtälömalli rakentuu edelleen siten, että nämä faktorit selittivät alemman tason faktoreita ja havaittuja muuttujia. Tutkielman hyvinvoinnin rakenneyhtälömalli on suhteellisen monimutkainen, sillä havaittuja muuttujia mallissa oli yhteensä 83 kappaletta. Mallin kompleksisuus huomion ottaen lopullisen mallin sopivuus aineistoon oli hyvyysindeksien mukaan hyvällä tasolla. Kun lopullinen rakenneyhtälömalli oli luotu, voitiin tarkastella mallin työhyvinvointifaktorin suhdetta eksogeenisiin muuttuj iin. Taustamuuttujista tilastollisesti merkitsevät yhteydet havaittiin sukupuolta, korkeakoulutusta, työntekijäasemaa ja sairauspoissaoloja selittävien muuttujien kohdalla. Naisilla havaittiin olevan miehiä hieman matalampi työhyvinvoinnin taso. Korkeakoulutuksella on työhyvinvointia lisäävä, mutta hyvin vähäinen vaikutus. Työntekijäasemassa olevilla oli suurempi työhyvinvoinnin taso kuin muissa asemissa olevilla. Työhyvinvoinnin tasolla oli lisäksi selkeä negatiivinen yhteys sairauspoissaoloihin. Hyvinvointiteorian mukaan sairauspoissaolojen vähenemisellä on suora positiivinen yhteys työnantajaorganisaation taloudelliseen menestykseen, joten tätä kautta voitiin todeta organisaation kokonaisvaltaisella työhyvinvoinnilla olevan sen taloudelliseen menestykseen positiivinen yhteys.

Helsingin yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osaston ja Sibelius-Akatemian yhteistyönä tekemä vuonna 2003 alkanut tutkimus tutkii musikaalisuuden perinnöllisyyttä ja biologista taustaa. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin juurikaan koko maailmassa. Aineistona siinä on noin 870 suomalaisen, pääosin suurista suvuista tai perheistä koostuva joukko. Tutkimus koostui kolmesta erilaisesta musikaalisuustestistä, kyselylomakkeesta ja yli 12-vuotiailta otetusta DNA-näytteestä. Lisäksi ympäristötekijöiden yhteyksien ilmentämisen selventämiseksi loppukeväästä 2013 valmistui uusi tarkentava kyselylomake. Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli löytää ympäristötekijöitä, joilla on vahva yhteys musiikillisen koulutuksen ja ammattimuusikoksi päätymisen sekä musiikillisen luovuuden harjoittamisen kanssa. Aineiston pääasiallisina analyysimenetelminä käytin faktori- ja klusterianalyysia. Pääkiinnostuksen kohteina olleita muuttujia, musiikillinen koulutus (erityisesti ammattimuusikkous) ja luovuus, selitettiin lineaarisen ja logistisen regressioanalyysin avulla. Faktorianalyysimenetelmällä saadut tulokset puoltavat hypoteeseja musikaalisuuden monimuotoisuudesta ja piilevistä musikaalisuuden ja sen ilmenemisen ominaisuuksista. Jaottelu on tulosten perusteella selväpiirteinen. Faktoripistemäärien käyttäminen musiikillisen koulutuksen ja luovuuden alojen selittämisessä antaa viitteitä geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta ihmisen musikaalisuuden ilmenemisessä. Kiinnostuksen kohteina olevilta muuttujilta löytyi vahva yhteys erityisesti musiikillista toimintaa ja musikaalisuustestejä ilmentäviin faktoripistemuuttujiin. Klusterianalyysia käytettiin musiikillista luovuutta harjoittavien ihmisten jaotteluun eri ryhmiin luovuuden ammattimaisuuden ja luomistapojen perusteella. Tutkimuksessa käytetty aineisto ei vastannut otanta-asetelmaltaan otosta vaan oli luonteeltaan näyte. Tutkimustuloksia ei näin ollen voitu yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia. Erilaisten painotusmenetelmien käyttö ei myöskään ollut mahdollista, sillä koko väestöä koskevia tarvittavia perustietoja ei ollut saatavilla tai määritelmät (esim. ammattimuusikkous) erosivat tutkimuksen ja virallisten määritelmien perusteella jonkin verran. Keräyksen näyteluonteesta oli kuitenkin myös hyötyä: Musiikin ammattilaisten huomattavan suuri suhteellinen osuus (n. satakertainen Suomen väestöön nähden) auttoi analysoitaessa ammattimuusikkouteen johtavia syitä. Lisäksi luovien ihmisten määrä oli tarpeeksi suuri henkilöiden jaotteluun erilaisten luomistapojen mukaan klusterianalyyseissa. Suurin perhekokonaisuuksiin keskittyvä aineisto mahdollisti myös musikaalisuuden perinnöllisyyden tarkastelun ja ympäristötekijöiden kattavamman huomioinnin. Musikaalisuustesteihin tulleista henkilöistä Musikaalisuuden perinnöllisyystutkimus -lomakkeen palautti yli 85 %. Myös tarkentavan kyselylomakkeen vastausprosentti oli hyvä (yli 60 %). Aineiston näyteluonteisuudesta huolimatta tutkimusta voi pitää hyvin onnistuneena. Se paljasti monia uusia piirteitä musikaalisuuden monimuotoisuudesta sekä biologian ja ympäristötekijöiden yhteyksistä musikaalisuuden ilmenemisessä. Tarkentava kyselylomake antaa myös mahdollisuuden monipuolisempiin musiikillisen luovuuden biologisten taustojen jatkotutkimuksiin.